Israelilaisten 3200 vuotta sitten käyttämästä reitistä ja leiriytymispaikasta uutta tietoa

Kuvituskuva: Istock

Israelilaisprofessori Adam Zertalin tutkimusryhmän tuoreet löydöt kivirakenteista Jordanin laakson erämaassa tuovat uutta todistusaineistoa israelilaisen kansan ja sen alueen syntyhistoriaan.

Löydetyt rakennelmat saattavat olla peräisin ajalta, jolloin israelilaiset saapuivat Kanaaninmaahan ja oleskelivat siellä.

Israelilaislehti Ha´aretz kertoi hiljattain Haifan yliopiston professori Adam Zertalin tutkimusryhmän työstä, löydöistä ja uusista oletuksista hänen arkeologisen tutkimuksensa edistyessä. Kysymys muinaisen Israelin kansan synnystä on nimittäin kauan askarruttanut tutkijoita. Aikaisemmin Raamatun historiakirjoissa – Mooseksen ja Joosuan kirjoissa – kuvatusta Israelin kansainvaelluksesta Egyptin Siinai-vuoriston kautta Kanaaninmaahan ja muinaisen Jerikon kaupungin valloituksesta ja taisteluista ei ole löytynyt maaperään kätkeytynyttä todistusaineistoa.

Ehkä karja-aitauksia erämaan petoja vastaan

”Ei sinänsä ole kummallista, että maahan muuttava kansa ei ole jättänyt jälkeensä todistusaineistoa”, näin toteaa Ha´aretz ja jatkaa: ”Kuten nomadi-nimityskin paljastaa, sellaisen kansan matkanteko tehdään kevyin varustein, eikä rakenneta pysyviä rakennelmia – toisin kuten nykyiset beduiinit rakentavat itselleen telttoja suojakseen ja aitoja kotieläintensä varjelemiseksi.” Kuitenkin arkeologinen tutkimus on viime aikoina jatkanut Jordanin laakson asumattoman seudun eriskummallisten raunioiden kaivamista. Professori David Ben-Shlomo Ariel-yliopistosta väittää, että mikäli israelilaiset olisivat pystyttäneet löydetyt rakennelmat kulkiessaan hitaasti seudulla 3 200 vuotta sitten, he olisivat tehneet ne suojellakseen karjalaumojaan.

Piinaavassa Jordanin laaksossa on ollut noin sata asuinpaikkaa

Israelilaislehti kuvaa Jordanin (Kuolleeltamereltä Galileaan ulottuvaa) sata kilometriä pitkää hautavajoamalaaksoa piinaavaksi paikaksi elää pysyvästi. Lämpötila nousee siellä helposti 45 asteeseen, eikä vuosittain sada enempää kuin 100-200 mm. Arkeologit lähtivät siksi tutkimuksissaan siitä oletuksesta, että mikään kansa ei olisi valinnut laaksoa muuten asuinseudukseen paitsi keitaiden kuten Jeriko osalta.

Vuodesta 1978 asti työtään tehnyt Zertalin arkeologitutkimusryhmä on kuitenkin löytänyt satoja muinaisia asuinpaikkoja Jordanin laaksosta. Näistä sadoista Zertal on arvioinut 70:n olevan peräisin rautakaudelta eli noin 3 200 vuoden takaa.

Tutkimus jatkuu ja laajenee rautakautiseen kylään

Asuinpaikkalöydöt eivät vielä ole auttaneet tunnistamaan sitä, keitä rakentajat olivat. Sen sijaan syyt liittää piinaavissa elinolosuhteissa tehdyt pystytykset israelilaisiin ovat löytöjen paikka sekä niiden alkuperästä tehty ajoitus. Zertalin tutkimuksia jatkavat niin Ben-Shlomo kuin Ralph K. Hawkins Virginian yliopistosta: he kaivavat löydettyjä asuinpaikkoja edelleen saadakseen lisää vihjeitä asuttajien alkuperästä ja rakennelmien käytöstä.

Yksi aloitettu kaivauspaikka on nimeltään Khirbet el Mastarah, 8 kilometriä Jerikoista pohjoiseen. Siellä risteää nykyisin ajoittain beduiinien lampaiden laidunnusreitti, mutta Ben-Sholomon mukaan paikka näyttää suurelta rautakautiselta kylältä, niin harvinaisia kuin pysyvät asutukset piinaavissa luonnonolosuhteissa ovatkin.

Muiden muassa Khirbet el Mastarahissa on asutusjälkiä pidemmältä ajalta, joten arkeologit ovat ottaneet käyttöönsä edistyneitä ajoitustekniikoita: muurien alla olevasta maa-aineksesta otetaan näytteitä, joille tehdään optinen luminesenssi -ajoitus. Kehittyvillä menetelmillä, uusilla löydöillä asutuspaikoilta ja niiden perusteella rakennetussa historiassa kaikki on vielä avoimena myös sille, että ne vahvistavat löydöspaikkojen liittymisen siihen väestöön ja ajoitukseen, mikä Vanhan Testamentin historiakirjoilla on.