Kirjoittanut
Uskontojen rauhaa rakastavat sankarit torjuvat radikalisoitumista, todettiin Oulun Veritas Forumissa.
Oulun yliopistossa viime torstaina järjestetty Veritas Forum kysyi, aiheuttaako uskonto väkivaltaa. Uskonnonfilosofian dosentti Aku Visalan mielestä kysymys on huono.
‒ Uskonto ei ole mikään yksi laatikko eikä yhtenäinen asia. Yhtä hyvin ‒ tai huonosti ‒ voisi kysyä, aiheuttaako politiikka väkivaltaa, Helsingin yliopiston akatemiatutkijana toimiva Visala haastoi.
Hänen mukaansa uskonto ei aiheuta väkivaltaa sen enempää kuin mikään muu yhteisöllinen ajattelun tai käyttäytymisen muoto.
Miten uskontojen ja väkivallan suhde sitten tulisi ymmärtää? Visalan mukaan vastaus löytyy ihmislajin hypersosiaalisuudesta.
‒ Uskonto antaa mahdollisuuden muodostaa ryhmiä, auttaa keskinäisen luottamuksen syntymisessä ja lisää yhteistoimintaa. Samalla se aiheuttaa myös kilpailua ryhmien välillä.
Visalan mielestä uskonnoissa on kuitenkin piirteitä, joita voidaan käyttää tehokkaasti väkivallan perustelemiseen.
‒ Uskonnollisten perustelujen vaarallisia piirteitä ovat usko kosmiseen sotaan, pyhiin arvoihin ja tuonpuoleiseen elämään.
Visala huomautti, että terroristit eivät yleensä ole köyhiä ja kouluttamattomia, hulluja tai häiriintyneitä eivätkä erityisen uskonnollisia.
He ovat usein maallisia yliopistoja käyneitä nuoria miehiä, jotka elävät uskontonsa ja kulttuurinsa marginaalissa. He etsivät merkitystä elämälleen ja ovat innostuneita sankaruudesta.
Visalan mielestä parhaat keinot estää uskonnolla perusteltua väkivaltaa löytyvät uskontojen rauhanomaisista tulkinnoista ja rauhanomaisista sankareista.
Koraania luettava kokonaisuutena
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin mukaan kaikissa uskonnoissa on piirteitä, joita voidaan käyttää väkivallan perustelemiseen.
‒ Tämä on historiallinen asia, sitä ei voi kiistää.
Hajjar nosti esille ihmisten yhteisen kantaisän Adamin, jonka poika Kain murhasi veljensä Abelin uhreihin liittyvän kateuden vuoksi.
Hän huomautti, että uskossa ei ole pakkoa, mutta muslimeilla on oikeus käydä sotaa Koraanissa ja profeetan perimätiedossa ilmoitettujen periaatteiden mukaan. Islamissa on tarkat säännöt, milloin sota on oikeutettu, kuka sen saa julistaa ja kuka saa julistaa rauhan. Hajjarin mukaan islamin valtavirran ulkopuolella on ryhmiä, jotka eivät noudata näitä sääntöjä.
‒ Koraania ja profeetan opetusta pitää tulkita kokonaisuutena. Toorasta ja evankeliumistakin voi irrottaa jakeita ja perustella niillä väkivaltaa.
Anas Hajjarin mukaan islamista on synnytetty länsimaiden uusi vihollinen nationalismin ja kommunismin kaaduttua.
‒ Tämä päättyy hyvin pian, Hajjar ennusti.
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä toi Veritas Forumiin yliopiston tervehdyksen.
‒ Vaikka uskontotiede ei kuulu Oulun koulutustarjontaan, näen keskustelualustan tarjoamisen tämän aihepiirin aiheista tärkeänä. Vuorovaikutuksen vaaliminen kuuluu yliopistolaitokseen, Hentilä totesi.
TEKSTI: DANIELLE MIETTINEN
