Ihmisiä ja ilmiöitä: Eksorkismi – vieläkö on pahoja henkiä? Ihmisiä ja ilmiöitä: Pimeydestä valoon – Raamatun mukaan ”hyvä mieli on kuin alituiset pidot”, mutta mikä auttaisi pääsemään juhlatunnelmaan kaamoksen keskellä?

”Hyvä journalismi kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan”

 

Kuva: Suomen Yrittäjät / Meeri Utti

Mikael Pentikäinen valitsee Vuoden kristillinen kirja 2016 –kilpailun voittajan.

– Jotenkin elämä vain vei lehtimieheksi, toteaa metsänhoitaja, toimittaja Mikael Pentikäinen.

Hän valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1990. Sinne häntä kannusti isän serkun Kustaa Hulkon esimerkki. Hulkko oli käynyt toimittajakoulun, ja Pentikäinen arvosti häntä toimittajana.
Kirjoittaminen maistui ja toimittajan työ tuntui kiinnostavalta. Pentikäinen koki vahvaa halua avata asioita, olla tapahtumien äärellä ja vaikuttaa kirjoittamalla, sillä hyvä journalismi kuuluu hänen mielestään vapaaseen yhteiskuntaan.

Sansa neliöb 15.11.-15.12. MJa

Toukokuussa tänä vuonna Pentikäinen siirtyi Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi oltuaan Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana vain runsaan vuoden.
Ennen sitä Pentikäinen teki mittavan uran muun muassa Helsingin Sanomissa. Hän oli Sanoma News Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2004–2010 ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja vuosina 2010–2013. Pentikäisen päätoimittajakaudella Helsingin Sanomat koki suuren muutoksen, kun siirryttiin broadsheetista tabloidiksi.

Vuonna 2013 tehtävät päättyivät luottamuspulan tähden irtisanomiseen.
– Se opetti nöyryyttä ja kiitollisuutta ja sai muistamaan, miten paljon olen elämässäni saanut.
– Se avasi samalla paljon uusia kiinnostavia ovia, ja sain tehtyä kirjan, Pentikäinen summaa.

Pentikäisen kirja Luottamus ilmestyi keväällä 2014. Kirjassaan hän avaa näkemyksiään siitä, mitä luottamus on ja miten sitä voi rakentaa omassa elämässään. Kirjaa on luonnehdittu ”hyväksi johtajaoppaaksi”.

Ei tullut pappia, tuli toimittaja

Kiinnostava yksityiskohta Pentikäisen elämässä on se, että alun perin hänellä oli pappiskutsumus. Armeija-aikana kokelaana hän oli RUK:n pappi.
– Pääsiäissaarna meni vähän pitkäksi ja vaikeaksi. Tuntui, ettei se osunut ollenkaan. Sen jälkeen päädyin lomabussiin rientäessäni alanvaihtoon. Matkalla Haminasta Helsinkiin päätin yrittää maatalous-metsätieteelliseen ja pääsin sisään.

– Opiskeluaikana pääsin toimittajakouluun, jonka jälkeen sain kutsun toimittajakoulun assistentiksi ja myöhemmin Hesariin.
– Tarjottiin kiinnostavia hommia, joista en rohjennut kieltäytyä ja jotka innostivat valtavasti, Pentikäinen kertoo.

Monet ihmiset ja kirjat ovat jättäneet jäljen

– Eniten elämääni ovat vaikuttaneet omat vanhempani, sisarukseni ja oma perheeni: vaimoni Silja ja viisi lastani. Heiltä olen oppinut eniten, ja yhä edelleen he opettavat ja vaikuttavat, Pentikäinen kertoo tärkeistä ihmisistä.
– Jos luulee liikoja itsestään, he palauttavat maan pinnalle.

Myös hänen edesmennyt setänsä, rovasti Samuli Pentikäinen on joissakin vaikeissa paikoissa ollut peruskallio, johon hän on voinut turvata ja joka on vaikuttanut häneen vahvasti.
– Lisäksi minulla on ollut vuosikymmenten varrella monia erinomaisia esimiehiä ja -naisia sekä kollegoita, joilta olen oppinut paljon.

Tärkeiden ihmisten ohella Pentikäinen poimii lukuisten erinomaisten kirjojen joukosta muutaman, jotka ovat jättäneet merkittävän jäljen.
– Kun olin nuori, Waltarin Sinuhe ja Valtakunnan salaisuus puhuttelivat. Nuorena johtajana minuun teki suuren vaikutuksen Max De Preen Ihmisten johtamisen taito.
– Se on lyhyt kirja, mutta opetti vahvasti siitä, että jokainen on mestari jossakin ja jokaisella on sen vuoksi paljon annettavaa työyhteisössä ja että johtajan tehtävä on huolehtia kaikista.

Viime vuosina Pentikäistä on erityisesti koskettanut Nelson Mandelan elämäkerta nimenomaan viestillään toivosta, rohkeudesta ja anteeksiantamuksesta.

Työtehtävissä on tärkeää keskittyä olennaiseen

– Teen sen, minkä osaan. En yritä enempää.
– Yritän olla itselleni rehellinen, toimia arvojeni pohjalta, opetella koko ajan uutta, tunnustaa osaamiseni rajat, luottaa ihmisiin sekä kuunnella ja kehittää heitä, Pentikäinen kuvaa perusasennettaan.

Työssään hän haluaa keskittyä olennaiseen, niihin asioihin, joilla on oikeasti merkitystä. Hän pyrkii myös kuuntelemaan itseään ja välttämään sen, että on liian pitkään liian kovassa paineessa.
– Yritän välillä lukea, liikkua ja rauhoittua, jotta tulisi myös uusia, luovia ajatuksia. Hyvin tärkeä voimien kokoamisen paikka on sauna, erityisesti oma sauna Savossa.

Luovia ajatuksia hän toivottavasti löytää myös Vuoden kristillinen kirja -kilpailun finalisteista, joista hän valitsee voittajan. Hänelle kristillinen kirja on sellainen, joka ammentaa kristillisestä perinteestä ja rohkaisee lukijaansa.
– Odotan kirjoja, jotka vahvistavat lukijaansa, opettavat kiitollisuutta ja saavat ajattelemaan elämän syvyyttä ja rajallisuutta, Pentikäinen tiivistää.

_ _ _

Vuoden kristillisen kirja 2016

Mikä kristillinen kirja on herättänyt keskustelua tai koskettanut meitä suomalaisia viimeisen vuoden aikana? Esiraati valitsee kilpailuun ilmoitettujen teosten joukosta kuusi kirjaa loppukilpailuun. Loppukilpailukirjat julkistetaan lokakuun alussa Turun kirjamessuilla.

Kilpailun voittaja sekä yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessujen yhteydessä järjestettävässä yleisötilaisuudessa 30.10.2016.

Voittajakirjan valitsee tänä vuonna Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Vuoden kristillinen kirja valitaan tänä vuonna 23. kerran. Kristilliset kustantajat ry:n järjestämä kilpailu on avoin kaikille kustantajille. Voittanut teos palkitaan 2 000 euron rahapalkinnolla. / Kristilliset kustantajat ry

 

Aiheet