Hannu Lahtinen: ”Kansalliset evankelistat ovat perustaneet satoja seurakuntia”

 

– Minulle ei riitä se, että muslimi tulee uskoon. Se on vasta alku. Kääntyminen on viisi prosenttia, opetuslapseuttaminen 95 prosenttia, Hannu Lahtinen toteaa.

Muslimityön koordinaattori Hannu Lahtinen tietää, mitä tapahtuu, kun evankeliumi koskettaa islamilaista maailmaa yhteiskunnallisten mullistusten keskellä.

TM Danielle Miettisen kirja Hän kutsui minua — Tositarinoita islamin kuohuvasta maailmasta on ikkuna Fida Internationalin muslimityön koordinaattorin Hannu Lahtisen elämään. Lukijoiden palaute kertoo parhaiten siitä, miten kirjan tekemisessä on onnistuttu: ”Sun kirja on aivan mahtava!”, ”Mielenkiintoinen ja haastava sekä sellaista tietoa sisältävä, josta harvalla suomalaisella kristityllä on käsitystä.”

Jumala antoi näyn

Hannu Lahtinen on asunut leijonanosan elämästään Sipoon Nikkilässä. Uskoon hän tuli, kun kouluun syttyi herätys 1980-luvulla.

Perheniemi neliöb. 1.9.- MJa

– Vanhemmat eivät olleet uskovia, ja homma herätti melkoisen säpinän. Uskoontulo oli vahva kokemus, en voinut olla kertomatta toisille Jeesuksesta. Halusin suositella häntä kaikille: tutuille ja tuntemattomille, Lahtinen kertoo.

Aktiossa Itä-Saksassa hän tutustui tulevaan vaimoonsa Anneen. Naimisiinmenon jälkeen Lahtiset asuivat pari vuotta Itä-Saksassa. He kiersivät kouluissa ja palvelivat seurakunnassa. Kun he palasivat Suomeen, Hannu opiskeli teologiaa Iso kirja -opistossa. Koko ajan hänellä oli tunne, että jonakin päivänä Jumala lähettää hänet kauaksi, sellaisten ihmisten pariin, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta.

– Kun olin työssä Suolahden seurakunnassa, Jumala antoi minulle näyn auringonpaahtamasta naisesta, jolla oli tyhjä, kärsivä katse. Aavistin, että Jumala alkoi kutsua minua muslimien pariin.

Aluksi Lahtinen taisteli tätä kutsua vastaan. Hänen perustelunsa Jumalalle oli, ettei hän voi olla niin paha, että Jumala lähettää hänet islaminuskoisten keskelle.

– Vaimoni Anne oli saanut kutsun jo ennen minua. Hän kätki sen sydämeensä ja odotti siihen asti, että Jumala puhui asiasta minulle.

Hannu taipui, ja Lahtiset lähtivät lähetystyöhön Jordaniaan. Asemapaikastaan Ammanista Hannu teki seitsemän vuotta työtä Syyrian Aleppossa.

– Ihmisiä tuli uskoon ja täyttyi Pyhällä Hengellä, sairaita parani. Varustin tiimin kanssa Aleppon uskovia myrskyn silmään, jonka keskellä he ovat viime vuodet eläneet, Hannu Lahtinen kertoo.

Perheeseen kuuluu myös kaksi poikaa. Esikoinen Joel suorittaa parhaillaan varusmiespalvelusta. Jonatan on kahdeksasluokkalainen. Ja muonavahvuuteen kuuluu myös villakoira Wili.

Kirja on yhteistyön tulos

Ammanissa Hannu Lahtinen joutui vankilaan, mutta pääsi sieltä pois sillä ehdolla, ettei enää koskaan palaa Jordaniaan.

– Suomeen palattuamme sain työn Fidan muslimityön koordinaattorina. Perustamme tiimin kanssa seurakuntia islamislaisille alueille Lähi-idässä, Etiopiassa ja Aasiassa.

– Varustamme entisiä muslimeita menemään uusien heimojen ja kansojen pariin ja synnyttämään seurakuntia. Kansalliset evankelistat ovat perustaneet satoja seurakuntia, ja tuhansia on tullut uskoon, Lahtinen iloitsee.

Rukousta tässä työssä tarvitaan paljon. Lahtinen ja tiimi auttavat evankelistoja taloudellisesti ja tukevat vainottuja. He myös innostavat ja varustavat seurakuntia muslimien kohtaamiseen Suomessa.

Pakolaisaalto onkin saanut Lahtisen raivaamaan aikaa arabiankielisten tilaisuuksien järjestämiseen Suomessa. Uskoon tulleille järjestetään raamattuopetusta.

Kirja Hän kutsui minua on hedelmää siitä työstä, jota Hannu Lahtinen on saanut tehdä yhdessä seurakuntien kanssa.

– Koen johdatuksena, että Danielle Miettinen soitti minulle. Hän otti yhteyttä, koska olin Evankelisen Allianssin muslimityön verkoston ALMU:n puheenjohtaja. Kirja tuli puheeksi, ja siitä alkoi yhteistyö.

Hannu Lahtinen kertoo kirjassa myös oman elämänsä kipeistä asioista. Se jännitti häntä ja toi tunteet pintaan.

– Monet ovat kyllä kärsineet paljon enemmän sen vuoksi, että haluavat seurata Jeesusta Kristusta ja kertoa hänestä.

– Rukoilen, että kirja puhuu ihmisille sydämen tasolla ja kutsuu ihmisiä mukaan työhön, Lahtinen sanoo.

On myös kysytty, milloin kirjan saa vaikkapa englanniksi tai ranskaksi.

En voi vaieta!

– Pyrin siihen, että syntyy vahvoja, näyn saaneita ja Sanaan juurtuneita opetuslapsia, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.

Apostoli Paavali sanoi: ”Voi minua, ellen evankeliumia julista!” Lahtinen kokee, että Kristuksen rakkaus vaatii häntä niin kuin se vaati Paavalia. Vaatimus ei ole kuitenkaan ulkoinen vaan sisäinen pakko.

– Herra on sovittanut minun syntini ristillä, ja haluan kertoa hänen armostaan muillekin. En voi vaieta!

Nyt kun pakolaisia on runsaasti koti-Suomessa, Lahtinen tekee kotimaassa samaa työtä kuin ennen muualla.

– Ja koetan saada lisää esirukoilijoita ja työtovereita, sillä yhteistyössä on voimaa. Ei Jumala ole tarkoittanut, että pitäisi puurtaa yksin.

– Muslimityötä on voitu tehdä yhdessä myös yli seurakuntarajojen. Kun haaste on tarpeeksi suuri — 1,8 miljardia muslimia — on helpompi pistää hynttyyt yhteen, Lahtinen rohkaisee.

 

Aiheet