Diakonissalaitos etsii suomalaisia perheitä ystäväperheiksi ukrainalaisille perheille – ”Kotoutuminen tapahtuu arjessa”

 

Lapsiperheessä arjessa tapahtuva kotoutuminen voi olla esimerkiksi yhteisiä leikkihetkiä. Kuva: Nina Pitkänen

Yli 34 000 ukrainalaista on hakenut tänä vuonna tilapäistä suojelua Suomesta. Suurin osa sotaa Suomeen paenneista on äitejä lastensa kanssa. Diakonissalaitos etsii erilaisia suomalaisia perheitä ukrainalaisten perheiden ystäväperheiksi.

Pakolaisuus on traumaattinen kokemus, ja kielitaidottomuus, erilainen kulttuuri ja hätä läheisistä voivat tehdä uuteen elämään ja maahan kotoutumisesta haastavaa. Moni ukrainalainen ei ole aiemmin poistunut kotimaastaan eikä osaa esimerkiksi englantia.

”Tavallinen arki on parasta kotoutumista. Suomalaiset perheet ovat luonnostaan parhaita suomalaisen kielen, kulttuurin ja arjen asiantuntijoita, ja siksi etsimme nyt erilaisia perheitä ukrainalaisperheiden tueksi ja ystäviksi”, projektipäällikkö Maiju Lehto kertoo Diakonissalaitoksen uudesta Perheiden parissa -hankkeesta, joka etsii jokaiselle halukkaalle perheelle sopivimman ystäväperheen. Luvassa on myös valmennusta ja tukea yhteisen polun alkuun, todetaan Diakonissalaitoksen lähettämässä tiedotteessa. Toiminta alkaa elokuussa.

Perheniemi neliöb. 1.9.- MJa

Taustalla Kummiperhetoiminnan opit

Uusi hanke pohjaa Diakonissalaitoksen vuodesta 2016 pyörineen Kummiperhetoiminnan erinomaisiin kokemuksiin. Kummiperhetoiminnassa suomalainen perhe toimii ystäväperheenä yksin alaikäisenä turvapaikanhakijana maahan tulleelle lapselle tai nuorelle. Siinä nuori pääsee muutaman kerran kuussa osaksi ihan tavallista arkea. Kummiperhetoiminnan nuoret ovat asuneet usein täällä jo vuosia mutta eivät välttämättä tunne ketään suomalaisia tai ole vierailleet aiemmin suomalaisessa kodissa.

”Uudessa hankkeessa lähellä toisiaan asuvat lapsiperheet tutustuvat puolin ja toisin toisen kulttuuriin ja tapoihin, ja lapset ja aikuiset saavat uusia ystäviä. Alkuun ei välttämättä ole yhteistä kieltä, mutta se ei ainakaan Kummiperhetoiminnassa ollut este yhteiselle tekemiselle”, Maiju Lehto sanoo.

Moni ukrainalainen käy jo kielikursseilla ja lapset suomalaista koulua tai päiväkotia. Google Translaten kaltaiset apuvälineet toimivat hyvin yhteisen kommunikoinnin tukena.

”Kotoutuminen tapahtuu arjessa, ja kieli tarttuu hämmästyttävän nopeasti, kun sitä pääsee aidoissa tilanteissa käyttämään”, Lehto sanoo.