Ihmisiä ja ilmiöitä: Venäjän hyökkäys karisti Timo Soinista EU-kriittisyyden: ”Ennen katsoin tahallaan sivuun, kun sopi agendaan vetää turpaan”

Jemenin väliaikainen aselepo ei luultavimmin hyödytä kristittyä vähemmistöä

 
Raunioitunut katunäkymä Jemenistä. Kadulla paljon autoja.

Lähes 80 % jemeniläisistä on kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa. Tilanne on erityisen haastava pienemmissä kaupungeissa ja kylissä asuville kristityille.

Jemenissä astui huhtikuussa voimaan kahden kuukauden aselepo, joka sai jatkoa kesäkuussa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa avun toimittaminen kärsivälle kansalle, mutta on epätodennäköistä, että siitä olisi hyötyä kristityille.

Iranilaismielisten huthikapinallisten ja Jemenin hallinnon välisen aselevon myötä avustusjärjestöt ovat voineet lähettää alueelle hätäapua. Kristityt, joista suurin osa on islamista kääntyneitä, eivät välttämättä silti hyödy avusta.

”Hätäapua hakevat muslimitaustaiset kristityt ovat alttiita syrjinnälle ja huonolle kohtelulle, jos heidän uskonsa on tiedossa”, kertoo alueen Open Doors -analyytikko Henriette Katz.

Perheniemi neliöb. 1.9.- MJa

”Heidän nimensä saatetaan poistaa jakelulistoilta, erityisesti jos apu kulkee paikallisten moskeijoiden kautta. Moskeijassa käyntejä voidaan käyttää varmistamaan, onko joku hyvä vai huono muslimi.”

Jemenin sisällissota alkoi vuonna 2014 ja on vaatinut jo lähes 100 000 kuolonuhria.

Ainakin 95 % Jemenin kristityistä on kääntynyt islamista. Perustuslaki määrittää islamin valtionuskonnoksi, ja sharia-laki on kaiken lainsäädännön perusta.

Kristillinen evankeliointi on laitonta, eivätkä muslimit saa kääntyä muihin uskontoihin. Islamin hylänneitä jemeniläisiä saattaa odottaa kuolemantuomio.

Varovainen reaktio aselepoon

Jemenin syrjityille kristityille hätäavun piiriin pääseminen ei ole yksinkertaista.

Yli 99 % jemeniläisistä on islamilaisia, ja suurin osa paikallisten kansalaisjärjestöjen työntekijöistä on muslimeita. Myös kansainväliset järjestöt ovat hätäavun jakamisessa riippuvaisia muslimityöntekijöistä, jotka ovat usein heimojen johtajia.

Humanitaarisen avun jako rajoittuu usein suurimpiin kaupunkeihin, mikä on synnyttänyt muuttovirtaa kaupunkeihin, joiden kaduilla ihmiset joutuvat elämään. Pienemmissä kaupungeissa ja kylissä asuvat ihmiset ovat erityisen haavoittuvaisia meneillään olevan humanitaarisen kriisin vuoksi.

”Monet jemeniläiset ovat reagoineet käynnissä olevaan aselepoon varovaisesti”, kertoo Ison-Britannian ja Irlannin Open Doorsin toiminnanjohtaja David Landrum.

”Tilanne on yhä erittäin epävarma, ja ihmiset toivovat aselevon kestävän tarpeeksi kauan, jotta hätäapu saadaan toimitettua kärsiville jemeniläisille.”

Sota vaatii yhä veronsa

Jemenin sisällissota alkoi vuonna 2014. Huthit, šiiamuslimeista koostuva vähemmistö, turhautuivat presidentti Abdrabuh Hadin hallintoon, lyöttäytyivät yhteen armeijan kanssa ja ottivat haltuunsa maan pääkaupungin Sanaan.

Tähän mennessä sota on vaatinut lähes 100 000 kuolonuhria. Lisäksi se on ajanut pakolaisiksi 250 000 ihmistä ja saattanut lähes 80 % kansasta kiireellisen humanitaarisen avun tarvitsijoiksi.

Vuodesta 2012 asti presidenttinä toiminut Abdrabuh Mansur Hadi on aselevon ansiosta voinut virallisesti luovuttaa tehtävänsä kahdeksanhenkiselle presidenttineuvostolle. Aiemmin varapääministerinä toiminut Rashad al-Alimi toimii uuden neuvoston puheenjohtajana ja on luvannut tehdä työtä sodan loppumiseksi, asettaa etusijalle vakaan talouden sekä helpottaa humanitaarista kriisiä.

 

Katso video

 

Lue lisää kristittyjen tilanteesta Jemenissä.

 
Lahjoita A