Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Kirkkoherra Jouni Lehikoinen: ”Ei Jumalan sana opeta meille, että kaikki pitää hyväksyä”

 

Jouni Lehikoinen puhui Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa.

Jouni Lehikoisen mukaan kysymys sielun pelastumisesta on kadoksissa sekä yhteiskunnassa että kirkossa. Ainoa lääke on lain ja evankeliumin julistus, mutta silläkin on merkitystä, miten niitä julistetaan.

Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen puhui Hengellisten syventymispäivien avaustilaisuudessa Kauniaisissa 15.8. Hän loi alkuun positiivista henkeä.

– Jumala voi yllättää. Uskon, että Jumala yllättää. Ei vaivuta pessimismiin!

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Lehikoisen mukaan jokaisen ihmisen ydinkysymys on pelastus.

– Mitä minun pitää tekemän, että pelastuisin, hän siteerasi Raamattua.

– Mutta se kysymys puuttuu ajastamme. Ajatellaan, että kaikki uskonnot johtavat samaan päämäärään. Valitettavan usein kuulemme tätä opetusta myös kirkossa, Lehikoinen sanoi.

Hän jatkoi, että elämme aikaa, jolloin yhä useammat vieraantuvat Jumalasta, ja että luopumus on totta myös ”kristillisen kentän sisällä”.

– Media muokkaa ajatuksia siihen suuntaan, että kristityt ovat ylimielisiä, torjuvia, rakkaudettomia, suvaitsemattomia ja alistavia. Siis sellaisia, jotka haluavat viedä ihmisiltä pois hyviä asioita.

– Ruohonjuuritasolla tämä näkyy esimerkiksi kouluissa. Joihinkin niistä seurakunnalla ei ole enää asiaa pitämään hartauksia. Lapsia suojellaan joltakin, mikä vahingoittaisi heitä. Media ruokkii kuvaa, että kristillinen usko olisi tuhoava voima.

– Toki saamme aina mennä myös peilin eteen katsomaan omaa vaellustamme. Ei ole varmaan henkseleiden paukuttelemisen aihetta, Lehikoinen lisäsi.

Kuka oli Mooses?

Lehikoinen huomioi, että ”meillä on kohta palvelukodeissa sukupolvi, jolle Metallican Nothing else matters on tutumpi laulu kuin Kiitos sulle Jumalani”. Siinä missä 1980-luvun rippikoululaiset osasivat vielä kristillisen uskon perusasioita, nykyrippikoululainen ei välttämättä tiedä, mikä on Golgata ja kuka oli Mooses.

– Miten puhumme niin, ettei asiamme menisi yli hilseen, Lehikoinen kysyi.

– Tärkeää on myös, millaisen viestin annamme omalla elämällämme.

Lehikoinen sanoi, että korona ja sota ovat luoneet ”ison momentumin” evankeliumin sanomalle.

– Maailmassa on paljon ihmiselämän rikkinäisyyttä. Masennusta ja epätoivoa. Nyt on toivon sanoman aika. Jumala tarvitsee meitä armolliseen työhönsä. On tärkeää, että osaamme lähteä oman mukavuusalueemme ulkopuolelle.

– Jumala toimii yllättävästi siellä, missä seurakunta ei yleensä ole läsnä. Kaduilla ja kuppiloissa on ollut paljon hyviä kohtaamisia ja olemme saaneet rukoilla ihmisten puolesta, Lehikoinen kertoi Mikaelin seurakunnan toiminnasta.

”Jooga-mumisijat hiipivät sisään”

Lehikoinen kuvaili, että joidenkin mielestä nykyaikainen kristitty hyväksyy kaiken. Hän on ”jees-mies”, jolle kaikki sopii.

– Eihän Jumalan sana opeta meitä tähän suuntaan. Jos lähdemme kaupankäyntiin uskon ydintotuuksien kanssa, kirkolta häviää uskottavuus.

– Surullisella tavalla joudumme näkemään, kuinka seurakuntien takaovista hiipivät äänimaljoja tuovat jooga-mumisijat ja tarot-kortit sisään. Mikkelin piispa muistaakseni sanoi, että kirkon tulisi olla avoin kaikille mutta ei kaikelle. Jos kirkko on avoin kaikelle, menetämme kyllä jotakin, Lehikoinen pohti.

Hänen mukaansa käsitys synnistä on ohentunut, ja samalla on ohentunut myös käsitys armosta.

– Armo on muuttunut pinnalliseksi hyväksynnäksi ja ihmispuheeksi. Ihmisen kaipuu löytää Jumala ja saada synnit anteeksi jää vastausta vaille.

– Vain syntinen ihminen tajuaa, mihin Jeesusta tarvitaan. Siihen että saa syntinsä anteeksi, yhteyden Jumalaan ja iankaikkisen elämän. Löytyykö enää syntisiä ihmisiä, Lehikoinen kysyi.

Hän jatkoi, että kun Jumala tekee meissä työtään, hän tekee meistä ensin syntisiä.

– Meistä tulee ihmisiä, jotka tarvitsevat anteeksiantamusta.

– Tätä Jumala haluaisi tehdä myös seurakunnan keskellä. Kun Jumala tekee työtään, näemme ettei synti ole fraasi vaan vakava asia. Jos se on tullut meille todeksi, emme tahdo tehdä Jumalan tahdon vastaisia asioita.

Tarvitaan selkeyttä

Nyt tarvittaisiin Lehikoisen mukaan hengellisiä julistajia, joilla olisi rohkeus mennä vastavirtaan.

– Eli julistaa sekä evankeliumia että lakia. Tätä selkeyttä tarvitaan, ja nöyryyttä asettua sanan alle.

– Jeesus on edelleen vastaus, älä epäile sitä. Meillä on sellainen Vapahtaja, joka ei kaihda antaa vastauksia tämän ajan keskellä hukassa ja pimeydessä eläville. Jumalan yllätys on aina suurempi kuin me ihmiset osaamme kuvitella, Lehikoinen kuvaili.

Hengelliset syventymispäivät on Suomen Raamattuopiston vuotuinen päätapahtuma. Tänä vuonna 15.-21.8. järjestettävien päivien teemana on VIP. Tapahtuman ohjelma ja kaikki info löytyy täältä