Bolivia tukahduttaa uskonnonvapautta

 

– Viimeisimmän tiedon mukaan Evo Morales reagoi mielenilmauksiin lähettämällä parlamentille kirjeen rikoslain kumoamiseksi. Tilanne jatkuu kuitenkin epävakaana, Juhani Huotari arvioi. Kuvissa ihmiset rukoilevat kadulla Cochabambassa, Boli­viassa. Kuva: Dionicio Salas

Boliviassa evankelioimisesta voi joutua vankeuteen jopa 5–12 vuodeksi. Maan evankelisten seurakuntien yhdistys vastasi uskonnonvapautta kiristävään lakiin kutsumalla kansan rukoilemaan kaduille.

Viime sunnuntaina Bolivian protestanttiset seurakunnat kokoontuivat eri kaupunkien aukioille yhteiseen rukous- ja paastopäivään rukoilemaan maansa hallituksen, uskonnonvapauden sekä rauhan puolesta.

Seurakuntia huolestuttaa viime joulukuussa voimaan astunut lakipykälä 88, jonka mukaan ”henkilö, joka värvää, kuljettaa, kieltää vapauden, tai isännöi ihmisiä tarkoituksena värvätä heidät ottamaan osaa aseelliseen hyökkäykseen, uskontoon tai seurakuntayhteisöön, tuomitaan vankeuteen 5–12 vuodeksi”, uutisoi Christianity Today.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Monitulkintaisen tekstin mukaan vankeusrangaistuksen voisi siis saada kristillisen kotikokouk­sen järjestämisestä, ihmisten kyyditsemisestä seurakuntaan tai evankelioimisesta.

”On valitettavaa, että Bolivia ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan maana vainoaa omantunnon- ja uskonnonvapautta, joita universaali ihmisoikeusjulistus, San Josén julistus sekä perustuslakimme suojelee”, Bolivian evankelikaaleja edustava yhdistys (National Association of Evangelicals in Bolivia) vetosi tiedotteessaan.

Taustalla pyrkimys sosialismiin

Marttyyrien ääni -järjestön johtaja Juhani Huotari työskenteli Boliviassa lähetystyöntekijänä useassa jaksossa vuosien 1984–2007 välillä. Hänen mukaansa taustalla on presidentti Evo Moralesin pyrkimykset jatkaa valtakauttaan vastoin kansanäänestyksen tulosta. Koska presidentti on sitoutunut ajamaan maahan sosialismia, hän saa valtapyrkimyksilleen tukea Moviemiento al Socialismo -puolueelta (MAS), jonka nimi merkitsee: liike sosialismiin.

MAS-puolueen edustajien miehittämä perustuslakituomioistuin myönsikin Moralesille luvan osallistua presidentin vaaliin jo neljännen kerran, vaikka perustuslain mukaan presidenttinä voi toimia kaksi kautta.

– Jotta vaaleihin osallistuminen onnistuisi, Moralesin on tähdellistä kiristää otetta oppositiosta ja kansasta yleensäkin. Tarkoituksena on estää heitä kaatamasta Evo Moralesin uudelleenvalintaa. Tästä syystä parlamentin ylä- ja alahuoneissa on ajettu läpi lakeja, jotka rajoittavat bolivialaisten elämää. Näissäkin edustajien enemmistö on MAS-puolueesta, Huotari kertoo.

Erityisesti yksityissektori ja seurakunnat ovat tarkkailun alla. Uusien lakien on tarkoitus astua voimaan asteittain.

– Pienestäkin rikkeestä seuraa vankeusrangaistus ja omaisuuden menetys. Laki on erittäin kohtuuton seurakuntien toimintaa kohtaan sekä evankelisille seurakunnille että katoliselle kirkolle. Lain muoto on niin väljä, että sen tulkintaa voi venyttää seurakuntien yleistä toimintaa vastaan.

Huumerikosten tuomiot pienenevät

Uusi laki mahdollistaa myös huumeiden pienempien määrien hallussapidon, ja huumeiden kuljetuksestakin rangaistaan lievemmin kuin katuevankelioinnista. Juhani Huotarin mukaan tämä selittyy presidentin intresseillä:

– Evo Morales on kokakasvattajien yhdistyksen puheenjohtaja. Huumeteollisuus ja siihen liittyvä mafia on Etelä-Amerikan ongelma, eikä Bolivia ole sen ulkopuolella. Uusi laki auttaa huumeiden kuljetusta eteenpäin.

Lait ovat herättäneet suurta huomiota ja Evo Morales on ilmoittanutkin, että hän antaa vuoden lakien konsultointiin ja muokkaukseen. Moni suhtautuu lupaukseen varauksellisesti.

Lähimaissa on esitetty rukousvetoomuksia Bolivian puolesta.

– Olen saanut videotervehdyksiä Brasiliassa, Perussa, Meksikossa pidetyistä suurista rukoustapahtumista, Huotari kertoo.

Bolivian väestöstä 77 prosenttia on katolisia ja 16 prosenttia protestantteja. Bolivian väkiluku on noin 10 miljoonaa.

 
Kylvaja artikkelibanneri