Ihmisiä ja ilmiöitä: Oscar-palkittu näyttelijä Denzel Washington kastettiin – sai myös pappisluvan

Arkkipiispa Tapio Luoma pohtii itsenäisyyspäivän puheenvuorossaan, millaista suomalaisuutta ja kansallisuutta nykyaika tarvitsee

 

Arkkipiispa Tapio Luoma. Kuva: Aarne Ormio

Arkkipiispa Tapio Luoma  tarkastelee käsitteitä koti, uskonto ja isänmaa siitä näkökulmasta, miten ne tukevat rakentavaa ja myönteistä kansallisuusajattelua.

Luoman mukaan nationalismista tulee ongelmallista, jos se korostuu liikaa, kääntää kansalaisten huomion sisäänpäin, luo rajoja ihmisten välille ja katsoo taaksepäin sen sijaan, että suuntaisi katseen tulevaisuuteen.

Luoma kuvaa kodin turvalliseksi, vieraanvaraiseksi paikaksi, joka ei pidä ulkopuolisia uhkana vaan naapurina. Myös uskonto tuo turvaa. Kristillinen usko on eteenpäin katsovaa ja edustaa vieraanvaraisuutta.

Perheniemi neliöb. 9.-15.1.

”Isänmaan käsite muistuttaa meitä siitä, että nyt nauttimamme hyvä ei ole vain meidän sukupolvemme aikaansaannosta vaan myös aiemmilta sukupolvilta lahjaksi saatua. Menneisyyteen ei ole paluuta, mutta tulevaisuutemme edellytykset luotiin jo ennen meitä. Kotimaa on turvallinen paikka etsiä ja oppia uutta. Omaa kotimaataan arvostava ihminen muistaa isiensä ja äitiensä työtä ja saavutuksia, mutta tekee sen halveksimatta muita, jotka hekin toivovat lastensa parasta”, Luoma muistuttaa.

”Myös uskonto tuo turvaa. Toisin kuin joskus saatetaan ajatella, uskonnolle ominainen turvallisuudentunne ei perustu muuttumattomuuteen. Pikemminkin kristillisen uskon maailmaa ja ihmistä alati muuttava voima on siinä turvallisuudessa, jonka luottamus Jumalaan ja ylösnousseeseen Kristukseen tuo. Kristillinen usko on eteenpäin katsovaa ja vieraanvaraista uskoa. Se muistuttaa, että jokainen ihminen, olkoon hän sitten tutumpi tai vieraampi, on Jumalan kuva ja hänen rakkautensa kohde.” 

”Niin koti, uskonto kuin isänmaakin on tarkoitettu vuorovaikutukseen muiden kotien, uskontojen ja isänmaiden kanssa. Tällaista tajua suomalaisuudesta ja Suomesta tarvitaan nyt.”

 

Arkkipiispan verkkosivuilla julkaistu puheenvuoro perustuu vuoden 2019 kirkolliskokouksen avauspuheeseen