Viisaus vs. viisastelu

 

Viisautta vallanpitäjille – hyvin tavallinen esirukousaihe, johon aika monen on helppo samaistua. Törmäämmehän lähes viikoittain uutisiin kaiken maailman sekavuuksista vallanpitäjien piireissä: milloin joku kansanedustaja on törttöillyt yksityiselämässään, milloin heittänyt ilmoille käsittämättömiä uudistusideoita.

SRO-PK, neliöb. 18.7.-14.8. MJa

Tuntuu koomiselta, että poliitikkojen meiningissä riittää aina vain keskusteltavaa suomalaisiin kahvipöytiin. Näin pikaisesti ajateltunahan päättäjien palleilla pitäisi istua Suomen viisaimmat, kokeneimmat, harkitsevaisimmat mutta tarvittaessa rohkeimmat ihmiset – olemmehan itse jokainen tarkkaan punninneet, kenet sinne äänestämme.

Vai onko kyse siitä, että meillä on hyvin monenlaisia käsityksiä viisaudesta? Moni haluaa eduskuntaan kokeneita konkareita, tuttuja naamoja. Heitä, jotka takuulla osaavat asiansa, mutta ovat ehkä jähmeitä omaksumaan uutta. Joku lankeaa äänestämään karismaattista henkilöä, jonka arvoista ei loppujen lopuksi oikein saa selvää. Me nuoret taas haluamme usein äänestää henkilöä, jolla on raikkaita uusia mielipiteitä ja joka ajaa meidän sukupolvemme asiaa.

Olen joskus miettinyt, onko kovastikaan väliä sillä, onko äänestämäni henkilö kristitty. Minulle on kaikkein tärkeintä, että henkilö puhuu inhimillisten arvojen ja ympäristön puolesta. Niin kauan, kuin tiedossa ei ole lakiuudistusta, joka jotenkin rajoittaisi uskonnonharjoittamista, ei uskovaksi tunnustautuminen ole mielestäni kovin olennainen kriteeri oman kansanedustajaehdokkaan valinnassa. Varsinkaan, kun ei usko ei valitettavasti ole mikään tae viisaudesta tai edes järkevästä ja raittiista elämänasenteesta.

Ehkä olen siinä mielessä luovuttaja, että en edes elättele toivoa eduskunnasta, joka aloittaisi istuntonsa rukouksella ja kuuntelisi aina puheenvuorot loppuun lempeässä rakkauden hengessä. Toki uskon tulisi näkyä jokaisella elämänalueella. Omassa äänestyskäyttäytymisessäni se näkyy siten, että etsin pätevän oloista ehdokasta tarkkaan ja Jumalalta apua kysellen. Onneksi Jumala pystyy käyttämään tahtonsa kappaleena ketä hyvänsä, jopa niitä paatuneimpia poliitikkoja.

Ympäristöjärjestöjen kampanja Äänestä ydinvoima historiaan kehottaa valitsemaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sellaisia ehdokkaita, jotka vastustavat ydinvoiman lisärakentamista: http://www.ydinvoima.fi/