Temppelin vartijat

 
Kuvahaun tulos haulle guardian lion at the gate babylon
Assyrian Nimrudissa palatsia vartioi tämä. 850-luvulla eKr.

Mitä mieltä olisit siitä, jos seurakuntasi portille asennettaisiin pari suurta siivekästä leijonapatsasta. Semmoisia parin metrin korkuisia. Niille voisi takoa myös ihmisen kasvot. Esimerkiksi jonkun tutun kirkollisen vaikuttajan tuimat kasvot. Seurakuntalaiset sipsuttaisivat näiden kivisten vartijoiden katseiden alta aralla mielellä Herran huoneeseen. Tällaisia patsaita en ole nähnyt pitkään aikaan, mutta muinaisessa Lähi-idässä, ainakin, oli tapana, että temppelin ja palatsin portilla oli vaarallisen näköisiä leijonapatsaita.

Uskottiin, että nämä patsaat vartioivat sisäänpääsyä. Uskottiin, että ne estivät pahoja henkiä ja pahoja ihmisiä astumasta jumaluuden ja kuninkuuden luo. Irakista, Bagdadin vierestä, kaivettiin esiin muinaisen Tell Áhmarin kaupungin rauniot. Sen porteilla vartioi vieläkin pari uskollista leijonapatsasta. Muinaiset babylonialaiset olivat piirtokirjoittaneet leijonapatsaiden kylkeen tällaisen viestin: ”Tämä on hän, joka syöksyy kapinan kimppuun ja puhdistaa vihollismaat. Tämä on hän, joka kieltää pahaa tulemasta, mutta antaa hyvän tulla.”[1] Muinaiset pakanat olivat taikauskoista väkeä. Astuessaan sisään tällaisista porteista, he kantoivat kaulassaan maagisia amuletteja, joiden he uskoivat suojaavan heitä. Portin suulla he pesivät kätensä uskoen, että näin heidän syntinsä pestäisiin pois. Astuessaan porteista sisään he jupisivat maagisia loitsuja.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Raamatussa tilanne on aika lailla erilainen. Raamatun mukaan temppeli oli nimenomaan taivaan ja maan kosketuspiste. Se oli tavallaan taivas maan päällä. Jumalan asuinsija ihmisten keskellä. Se oli syntien sovituksen paikka. Niin kuin Psalmissa sanotaan: ”Siionille Herra on antanut siunauksensa: siellä on elämä, ikuinen elämä.” (Ps. 133:3.) Juuri tämän vuoksi temppeliin ei saanut tepastella ihan, miten vain, ja ihan kuka vain. Temppelin kaikkein pyhimpään sai astua vain ylipappi ja hänkin vain kerran vuodessa – Suuren sovituspäivän aikana. Hän astui sinne koko kansan puolesta. Edusmiehenä. Kansanedustajana. Siellä hän ”toimittakoon sovituksen itsensä, sukunsa ja koko Israelin kansan puolesta.” (3. Moos. 16:17.)

Raamatussa temppeliin, Jumalan kasvojen eteen, ei voi astua loitsujen ja maagisten rituaalien turvin. Niillä ei voida peittää omia syntejä. Kun pyhiinvaeltajat nousivat Herran vuorelle, he lauloivat ja rukoilivat Psalmin 24 sanoja:

”Kuka saa nousta Herran vuorelle, kuka astua pyhään paikkaan? Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei valheellisesti vetoa Herraan eikä vanno väärää valaa. Hänelle Herra suo siunauksensa, pelastuksen Jumala katsoo hänet vanhurskaaksi. Tässä me olemme, kansa, joka pyrkii luoksesi, joka etsii kasvojasi, Jaakobin Jumala!” (Ps. 24.)

Tässä ei magia auta, vaan ihmisen täytyy tehdä parannus. Täytyy luopua synneistään. Täytyy lopettaa varastelu, valahteleminen, panettelu… Psalmissa 15 kerrotaan, että Herran huoneen portit avautuvat sille, ”joka on rehellinen ja tekee oikein, jonka sydän on vilpitön ja puheet totta. Se, joka ei panettele, joka ei tee lähimmäiselleen pahaa eikä saata naapuriaan huonoon huutoon. Se, joka kaihtaa kunniattomia mutta pitää arvossa Herraa pelkääviä. Se, joka pysyy valassaan, vaikka omaksi vahingokseen. Se, joka ei vaadi lainasta korkoa eikä ota lahjusta viattoman vahingoksi.”

Kuvahaun tulos haulle temple gates jerusalem
Jeesuksen aikana kansa kulki temppeliin Hulda-porteista, temppelin eteläpuolelta. Juutalaisen tradition mukaan Messias tulisi temppeliin näistä porteista. Tämän estääkseen, 1500-luvulla, muslimihallitsija muurasi portit kiinni 🙂

Kristillinen usko näkee, että Jeesus Kristus, täydellisenä ylipappina ja uhrina, on avannut meille tien taivaalliseen temppeliin, Jumalan, Isän, kasvojen eteen, kaikkein pyhimpään. ”Meillä on täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä, ja niin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon – hänen ruumiinsa – kautta.” (Hepr. 10:19.) Jeesus on Suuren Sovituspäivän, Jom Kippurin, täyttymys. Hän on Sovituksemme. Hän on temppelin suurimman uhrin täyttymys. ”Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.” (Room. 3:25.)

Tulevana lauantaina, 9.11., pidämme Vivamossa, Kansan Raamattuseuran kanssa, päivätilaisuuden, jossa tutustutaan Jerusalemin temppelin ihmeellisyyksiin. Se on todella täynnä ihmeellisyyksiä. Ohjelma löytyy tästä. Tervetuloa sinne!