Kirjoittanut
Seurakuntalaisen vieraskynä-blogissa julkaistaan eri kirjoittajien kirjoituksia.Loppuvuodesta jouduin kirkkovaltuuston jäsenenä uuden haasteen eteen, kun seurakunnassa käsiteltiin rahoituksen myöntämistä Israel-Palestiina-kiistaan liittyvälle Suomen Lähetysseuran (SLS) hankkeelle: Lasten oikeuksien puolustaminen yhteistyössä Defence for Children International Palestine -järjestön (DCI-P) kanssa. Kun tietoa lopulta löytyi runsaasti, kirjasin asiat muistioon, jotta muut valtuutetut näkisivät, mihin tietolähteisiin selvityksen tulokset perustuvat. Selvityksen teki haastavaksi se, että joutui puuttumaan asiaan, jossa ajetaan lasten etua. Lopulta sain tutustua moniin kirkon lähetystyön ajankohtaisiin kysymyksiin, hankkeiden läpinäkyvyyteen, eri lähetysjärjestöjen strategioihin ja SLS:n vaikuttamisajatteluun.
SLS:n mukaan DCI-P tarjoaa avun tarpeessa oleville lapsille oikeuspalveluita sekä tutkii ja dokumentoi kansainvälistä lakia vastaan tehtyjä lasten oikeuksiin liittyviä rikkomuksia. DCI-P:tä tutkinut Israel-taustainen NGO-Monitor- tutkimusjärjestö (ngo-monitor.org) taas kertoo DCI-P:n toiminnasta: ” DCI-P johtaa kampanjaa, joka käyttää hyväkseen lapsia edistääkseen Israelin demonisointia ja sillä on yhteydet PFLP-terrorijärjestöön. Monet sen väitteistä ovat vääriä ja osa pyrkimyksiä tahrata Israel sotarikossyytteillä ja edistää boikottiliikettä BDS.” Tämä kertoo syvästä ristiriidasta eri osapuolien välillä.
Kun selvityksessä kertyi aineistoa, kävi ilmi, että Lähetysseura on antanut hankkeesta erittäin yksipuolista tietoa sitä tukeville seurakunnille. Dokumenttiaineiston perusteella Lähetysseuran yhteistyökumppanilla DCI-P:llä on jatkuvasti toiminnallisia ja henkilösiteitä aktiivista väkivaltaa harjoittavien osapuolien toimintaan, esim. PFLP-järjestöön (Palestiinan Vapautuksen Kansanrintama), jonka EU, USA, Kanada ja Israel ovat luokitelleet terrorismijärjestöksi. Tästä asiasta oli kyllä jo keskusteltu kirkollisessa lehdistössä vuonna 2018.
Lasten oikeudenkäyntiapuun liittyvässä toiminnassa jouduin miettimään asiaa juristin kannalta. Loppupäätelmänä SLS toimii vastoin hyvää hallintotapaa ja suomalaista oikeusvaltioperiaatetta, kun se kuulee vain DCI-P-järjestön lakimiehiä eikä lainkaan vastapuolena olevan oikeusvaltion lainopillisia asiantuntijoita. Tutkimusten mukaan DCI-P julkaisee valheellista ja ei-todennettavaa tietoa oletetuista lasten väärinkohtelutapauksista. Raportti DCI-P:n väitteistä ja vastapuolen vastineista on julkaistu avoimesti, mutta seurakuntaan tieto ei ollut tullut.
YK:n pääsihteeri on julkaissut vuonna 2019 raportin “2018 Report on Children and Armed Conflict”. Raportissa hän vaatii Israelin pidättäytymään liiallisesta väkivallasta ja palestiinalaisia osapuolia pidättäytymään rohkaisemasta lapsia osallistumaan väkivaltaan. DCI-P ei kampanjoi lainkaan sellaista palestiinalaispolitiikkaa vastaan, jossa lapsia hyödynnetään hyökkäysten teossa sekä siviilejä että turvallisuustoimijoita vastaan. Nämä ovat vakavia kansainvälisen lain rikkomuksia. Yhteistyö DCIP:n ja sen sidosryhmien kanssa vie SLS:n tähän samaan rintamaan. Lisäksi myös lasten avustaminen oikeudenkäynneissä viittaa lasten propagandistiseen hyväksikäyttöön.
Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Hollannin hallitusten yhteistyöjärjestö on lopettanut vuonna 2017 DCI-P:lle myönnetyn merkittävän tuen. Syynä lopettamiseen on väkivalta- ja terroriyhteydet ja antisemitismi. Lopettamiseen johtavaa kirjeenvaihtoa on avoimesti luettavissa. Saksan Liittopäivät on vuonna 2019 tehnyt päätöksen, joka määrittelee BDS-liikkeen (Boycott, Divestment, and Sanctions) antisemitistiseksi. DCI-P: työn tavoitteena on BDS-hankkeen edistäminen. SLS joko vaikenee tai ei seuraa tilannetta.
Tutkimusretken karu lopputulos oli seuraava: Yksipuolisen tiedon, puutteellisen läpinäkyvyyden ja väkivaltakytkösten johdosta SLS:n esillä pitämät hanketulokset on asetettava kyseenalaisiksi. Myös se, ajaako hanke lopulta lasten etua, on kyseenalaista. DCI-P-hanke ei millään tavalla määriteltynä täytä kristilliselle lähetystyölle asetettuja vaatimuksia.
SLS perustelee tätä hanketta sen vaikuttavuudella. Seurakuntien rakentamisen sijaan SLS etsii vaikuttavuutta kanavoimalla rahaa. Pelkkä rahojen kanavointi voi tehdä riippuvaiseksi tahoista, joiden tavoitteet ovat kaikkea muuta kun lähetystyön tavoitteet. Suomalaisen lähetystyön historiassa poliittinen sitoutumattomuus on ollut hyvä käytäntö. Ovatko DCI-P-hankkeen syvät ongelmat esimerkki siitä, mihin poliittisesti sitoutunut vaikuttamistyö osana lähetystyötä johtaa?
Lähetysseuralla on Israelissa ja Palestiinan alueella myös sovintoa rakentavaa työtä. Tällaisesta työstä on kerrottu esim. Lähetyssanomien vuoden 2020 ensimmäisessä numerossa. Palestiinalaisnuoret tarvitsevat toimintaa, joka kannustaa heitä yrittämään ja ottamaan vastuuta elämästään, ei uhriutumaan Israelin vastustajan asemaan.
Tähän kirjoitukseen liittyvä tarkempi muistio on luettavissa: SLS_ja_DCI-P_ja_seurakunnat_Arvela_17022020.
Hannu Arvela
Kerava
Kirjoittaja on eläkkkeellä oleva tutkimusprofessori, tekn.tri.
