Piittaamattomuus koronasta – Vahvaa uskoa vai suurta vastuuttomuutta?

 

Vaikka korona-aihe tuntuukin välillä jo loppuun kalutulta kuin koiran hampaissa armottomasti tylsynyt puruluu, on sen ympärillä ilmenemässä yhä huolestuttavampia piirteitä, jotka saavat rauhallisemmankin luonteen heräämään. Siksi päädyinkin avaamaan sanaisen arkkuni asian tiimoilta vielä kerran.

Piittaamattomuus koronasta – Vahvaa uskoa vai suurta vastuuttomuutta? Kumpi mahtaakaan olla kyseessä – vai onko olemassa vielä kolmaskin vaihtoehto, joka ei olisi niin vahvasti joko tai – teeman sävyttämä?

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Suhtautuminen koronaan on jälleen kerran yksi uusi kuumottava ainesosa jo aiemmin kiivaasti kiehuneeseen mielipiteiden tuliseen pataan. Aihe jakaakin voimakkaasti myös Kristusta seuraavien ihmisten näkemyksiä. Valitettavan usein mielipiteiden vaihto karkaa käsistä ja saa entistä karumpia muotoja. Kunpa se jäisikin ainoastaan mielipiteiden jakautumiseen, mutta kun sillä on suuri vaikutus myös ihmisten toimintatapoihin ja sitä kautta myös kansanterveyteen ja lähimmäisiimme. Siksi aihe ei ole harmiton, vaan sillä voi olla suuri vaikutus ihmishenkien osalta.

Tietyt ääripiirit korostavat sitä, että Jumala pitää kyllä huolen omistaan ja siksi kaikki koronalla pelottelu on väärin. Ei ole oikeasti mitään hätää tai vaaraa. Nämä valtavirrasta poikkeavat näkemykset perustuvat usein tuulesta temmattuihin väitteisiin, jotka kyllä kuulostavat uskottavilta, mutta joilla ei ole minkäänlaista totuuspohjaa. Huolestuttavaa tässä on myös se, että yksittäiset valtavirrasta poikkeavat näkemykset nostetaan totuusarvoltaan maailman terveysviranomaisten ja ammattilaisten tekemän korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rinnalle. Valitettavan usein myös yläpuolelle. Jos yksikin vastustaa valtavirtaa ja hänen näkemykset menevät yksiin oman mielipiteen kanssa, nostetaan tuo henkilö jalustalle, vaikka 99% huippuasiantuntijoista sanoisivat toisin. Liekö syynä ylimielinen oman tahdon korostus ja itsekkyys?

Omaa määräysvaltaa puolustetaan usein jakamalla kuvia vapaista ja iloisista ihmisistä sekä vertaamalla heitä pää kumarassa kulkeviin maskin takana piileskeleviin henkilöihin. Tuo on propagandaa parhaimmillaan. Kukaan ei kuitenkaan mieti seurauksia. Mitkä ovat korona-piittaamattomuuden hedelmät? Ilo, riemu ja vapaus rajoituksista vai jotakin aivan muuta? Haluammeko nähdä totuutta?

Aiemmin tänä vuonna Ristin Voiton pääkirjoituksessa Petri Mäkilä kertoi kahdesta yhdysvaltalaisesta pastorista, jotka uhmasivat uskon hengessä koronaa. Kumpikin heistä kuoli siihen. Yhdysvalloissa on muutenkin ilmennyt aiempina vuosina uskon hengen nimissä suoritettua selvistä faktoista piittaamatonta julistusta. Seurakunnissa on vedottu Jeesuksen seuraaviin sanoihin:

”Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.” (Matt. 16:17,18)

Tässä kohden Jeesus viittaa niihin yliluonnollisiin valtuuksiin, mitkä hän seuraajilleen antoi. On totta, että joskus esimerkiksi lähetyssaarnaajat joutuvatkin tilanteisiin, joissa ainoastaan Jumalan yliluonnollinen apu voi pelastaa heidän henkensä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme jokapäiväisessä elämässämme olla piittaamattomia selvistä Jumalan luomista lainalaisuuksista tai viranomaisohjeista ja uhmata kohtaloa.

Yhdysvaltalaisessa seurakunnassa noudatettiin vahvassa uskossa ylläolevaa kohtaa eikä ymmärretty sitä oikein. Seurakuntalaiset käsittelivät myrkkykäärmeitä kokouksissaan. Useat saivat käärmeen pureman ja seurakunnan pastori muistaakseni kuoli siihen. On mielenkiintoista, että tuossa seurakunnassa kukaan ei kuitenkaan uskaltanut juoda tappavaa myrkkyä, jonka Jeesus myös mainitsee samassa kohden. Mahtoivatkohan tuossa vaiheessa elämän realiteetit jo hiljaa kolkutella ajattelun ja mielen suljetuilla ovilla?

Eihän kukaan meistä juokse punaisia valoja päin auton alle ja odota Jumalan suojelevan häntä. Näin kuitenkin moni toimii koronan ollessa kyseessä. Korona on vain näkymätön punainen valo. Omaa vastuuttomuutta paetaan liian usein lauseeseen ”Kyllä Jumala suojelee.” Otetaan toinen esimerkki. Kuvitellaan, että Australiassa jossakin joessa krokotiilien määrä lisääntyisi eksponentiaalisesti. Tästä johtuen viranomaiset kieltäisivät siinä uimisen seuraavasta maanantaista alkaen. Kuinka moni toteaisi perheelleen, että nyt kaikki äkkiä sinne polskimaan, ensi maanantaina se ei enää ole sallittua. Valitettavan moni toimi kuitenkin näin, kun kyseessä olivat pian sulkeutuvat elokuvateatterit.

Moni vetoaa myös siihen, että koronaeristys aiheuttaa työttömyyttä, mielenterveysongelmia ja muita sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Siksi rajoituksia tulisi välttää. On totta, että hyvin moni on joutunut kärsimään koronan tuomista negatiivisista tuloksista. On kuitenkin helpompaa tukea työllisyyttä tai vahvistaa mielenterveyttä kuin herättää kuolleita. Sitä tapahtuu harvemmin.

Rokotusvastaisuus ihmetyttää minua myös. Moni kummastelee sitä, miten rokote voisi olla turvallinen, kun se on kehitetty näin nopeasti. Oletetaan analoginen vertaus. Kahdelle vierekkäiselle tontille rakennetaan samanlaista taloa. Toisella työmaalla työskentelee 5 ja toisella 100 työntekijää. Kummalla työmaalla talo valmistuu nopeammin? Koronarokotteen kohdalla tilanne on juuri tuollainen. Hyvin harva asia on yhdistänyt terveysviranomaisia samalla tavalla. Koronarokotteen kehittämiseen on satsattu valtavan suuret voimavarat ja sitä on tutkittu samoilla turvallisuuskriteereillä kuin muitakin rokotteita. Vaikka siitä seuraisikin äärimmäisen harvalle joitakin sivuoireita, olisi se silti pienempi paha kuin rokottamatta jättäminen ja massakuolemat.

Asiaa käsitellessä on syytä muistaa myös muutama tärkeä fakta. Jos yksittäiset salaliittoteoreetikot olisivat todella oikeassa, se edellyttäisi esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Maailman terveysviranomainen ja kaikki kansalliset terveysviranomaiset olisivat väärässä
  • Lähes kaikki tutkijat olisivat väärässä salaliittoteoreetikoita lukuun ottamatta
  • Suomen presidentti, pääministeri, hallitus sekä muiden maiden vastaavat ovat uskoneet valheen
  • Mediassa tapahtuneita kuolemia ja kuolleisuuden kasvua ei koskaan oikeasti ole tapahtunut
  • Sairaaloissa oleva kaaos on vain silmänlumetta eikä kukaan hoitohenkilökunnasta ole uupumuksen rajoilla
  • Kaikki terveysviranomaiset, puolueettomat tutkijat, hallitukset ja media olisivat yhdessä sopineet koordinoidusta maailmanlaajuisesta huijauksesta ja salaliitosta
  • Maailmantalous ja ihmisten henkinen hyvinvointi uhrataan huvin vuoksi jonkun piilossa olevan salaisen agendan vuoksi

Meidän uskovien tulisi olla esikuvia rakkaudessa ja vastuullisuudessa! Onko nyt tietyissä ääripiireissä käymässä kuitenkin toisin? Halutaanko totuus pimittää oman mukavuuden ja itsekkyyden nimissä? Oman määräysvallan puolustamisella voi kuitenkin olla pahimmillaan tappavat seuraukset. Onko Kristusta seuraava valmis ottamaan sellaisen riskin? Jos on, onko hän todella lähimmäisen rakkautta harjoittava vai piittaamaton?

Uudessa testamentissa Kristusta seuraavaa kehotetaan monessa kohden tottelemaan esivaltaa. Yksi näistä kohdista löytyy Roomalaiskirjeestä:

”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen.” (Room. 13:1-3)

Terveysviranomaiset työskentelevät uupumatta jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin eteen. Huippututkijat eivät ole lääkefirmojen ostettuja kuriireja, vaan puolueettomia ammattilaisia, joiden artikkelit vertaisarvioidaan ennen julkaisua, jotta voidaan varmistua niiden korkealaatuisuudesta.

Kristus kehotti meitä miettimään toistemme parasta. Onko se unohtunut vahvan uskon nimissä ja sydämemme vallannut suuri piittaamattomuus ja vääränlainen individualismi?

”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.’ Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.” (Mark.12:31)