Muistoviikko muistuttaa holokaustista ja antisemitismista

 

Adolf Hitler tapaa Vatikaanin edustajia. Public domain.

Euroopan parlamentti antoi vuonna 1995 suosituksen yleiseurooppalaisesta käytännöstä, jonka mukaisesti jokaisessa EU:n jäsenmaassa tulee viettää holokaustin muistopäivää tammikuun 27. päivänä keskellä Eurooppaa tapahtuneiden, natsien vuosina 1933-45 toimeenpanemien juutalaisten ja romanien teollisen joukkotuhonnan – eli holokaustin – uhrien muistoksi. Päiväksi määräytyi Auschwitzin keskitysleirin v. 1945 tapahtuneen vapauttamisen vuosipäivä.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous antoi vuonna 2005 julistuksen, jonka perusteella YK:n sivistysohjelma on julistanut 27. tammikuuta kansainväliseksi holokaustissa menehtyneiden muistopäiväksi. Julistuksessa jäsenmaita kehotetaan luomaan opetusohjelmia, joiden avulla tulevat kansanmurhat voitaisiin estää. Julistuksessa myös torjutaan holokaustin kiistäminen, kiitetään holokaustin tekopaikkojen museoijia sekä tuomitaan kaikenlainen uskonnollinen ja etninen suvaitsemattomuus ja väkivalta.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Suomessa muistopäivää on vietetty valtioneuvoston päätöksellä vuodesta 2002 alkaen, mutta nimellä vainojen uhrien muistopäivä. Tämä harhaanjohtava nimi on johtanut vuosien aikana moniin kiusallisiin tilanteisiin, kun jotkut tahot ovat viettäneet päivää, joko tietämättään tai tietoisesti, joidenkin muiden ja sinänsä traagisten vainojen muistopäiväksi ja nostaneet niitä esiin viittaamatta lainkaan muistopäivän alkuperäiseen merkitykseen. Kirjoitin tästä tammikuussa 2022 otsikolla Vainojen muistopäivä unohti holokaustin ja juutalaiset.

Holokaustin uhrien muisto ry on vuosia lobannut päivän nimenmuutosta kansainvälisen mallin mukaiseksi, mutta aiemmat hallitukset eivät ole siihen suostuneet, siitä huolimatta, että ne itse ovat käyttäneet päivään liittyvässä englanninkielisessä viestinnässään nimeä Holocaust Remembrance Day.

Petteri Orpon hallitus ilmoitti vihdoin 31.8.2023 antamassaan ns. rasismitiedonannossa, että vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti eli sen nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi, minkä pääministeri vahvisti 6.11.2023 Tähtitorninmäen muistomerkillä kahdeksan natseille luovutetun juutalaispakolaisen muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa. Tätä kirjoitettaessa tuo nimenmuutos on kuitenkin vielä virallisesti tekemättä.

Holokaustin muistoviikko

Suomessa muistopäivän huomioimisesta on alusta alkaen vastannut Holokaustin uhrien muisto ry yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Yhdistyksen piirissä on viime vuosina kuitenkin koettu, että yksi päivä on riittämätön holokaustin uhrien muiston ylläpitämiseksi varsinkin antisemitismin jatkuvasti noustessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vahvistaakseen holokausti- ja antisemitismitietoutta Suomessa, yhdistys päätti lanseerata holokaustin muistoviikon, jota vietetään vuosittain 20.-30.1., jolloin erityisesti seurakuntien ja koulujen toivotaan huomioivan holokaustiteeman toiminnassaan.

Muistoviikon aloitus osuu ns. Wannseen konferenssin vuosipäivään (1942), jolloin Natsi-Saksan korkeat viranomaiset tekivät päätöksen Euroopan kaikkien juutalaisten eliminoimisesta, ja lopetus Adolf Hitlerin valtaannousun vuosipäivään (1933), jotka olivat järkyttäviä virstanpylväitä noin 6 000 000 juutalaisen ja jopa yli miljoonan romanin teolliseen murhaan johtaneessa prosessissa.

Muistoviikon aikana eri puolella maata järjestetään runsaasti holokausti-teemaisia tilaisuuksia, joista merkittävimmät ovat eduskunnassa 25.1. järjestettävä seminaari Suomi nousevan antisemitismin varjossa, jonka pääpuhujina ovat opetusministeri Anna-Maja Henriksson sekä Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Samana iltana Helsingin synagogassa pidetään kansallinen holokaustin muistopäivän juhla, jonka pääpuhujana on ulkoministeri Elina Valtonen.

Muistoviikon tapahtumista löytyy lisätietoa os. www.holokaustinmuistoviikko.fi.

– – –

Kirjoittaja on Holokaustin uhrien muisto ry:n varapuheenjohtaja ja Eduskunnan antisemitismin vastaisen ryhmän sihteeri.