Luomakunta on kokonaisuus

 

 

 

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Se ei voi kehittyä ”alkusolusta” yksi osa kerrallaan kuten uusdarvinismi väittää. Se on kuin suuri elävä eliö, missä kaikilla osilla on oma, mutta samalla toisiin eliöihin kytkeytyvä tehtävä. Tuntemamme elämä loppuisi, ellei olisi viruksia, bakteereja, sieniä, kasveja ja eläimiä.

Meissä on kymmenen kertaa enemmän bakteereita ja sata kertaa enemmän viruksia kuin omia soluja. Niiden rooli on elintärkeä ja siitä tiedetään vasta vähän. Häiriöt bakteerikannassamme voivat aiheuttaa yllätyksiä. Äskettäin todettiin, että ylipainoisten henkilöiden suolistobakteerien siirtäminen hiirille aiheutti niiden lihomista.

Kaikille luonnossa syntyville tuotteille on myös rakennettu kierrätysjärjestelmä.

Luomakunnassa ei ole mitään ”yksinkertaista”

Tämä väite on pelkkä evoluutiouskoon perustuva myytti. Jos ”yksinkertaiset” bakteerinkaltaiset solut olisivat ”kehittyneet” ennen monisoluisia, on perusteltua kysyä, mikä valintapaine aiheuttaisi monisoluisten ”kehittymisen” ja suvullisen lisääntymisen? Alkusoluun pitäisi jostakin tulla monituhatkertainen tiedon lisäys. Informaatio on aina peräisin älykkäästä lähteestä. Monisoluisuus edellyttää ohjelmoidun solukuoleman kehittymistä. Suvullinen lisääntyminen edellyttää vähennysjakautumisen kehittymistä. Bakteerit ovat parhaiten sopeutuneet kaikkiin maapallon olosuhteisiin, ne muuntelevat hyvin tehokkaasti ja tuottavat jälkeläisiä jopa 15 minuutin välein, miksi olisi tarvittu muita eliöitä? Evoluutio ei muutenkaan tarkoita yksinkertaisen kehittymistä monimutkaiseksi vaan sopeutuneimman eloonjäämistä. Fossiilit eivät myöskään kerro yksinkertaisesta monimutkaiseksi kehittymisestä kuten kambrin eliökunnan Big Bang:istä voidaan todeta.

Nykyään tiedetään, että bakteereilla on niin sanottu pan-genomi

Esimerkiksi kolibakteerilajin eri kannoilla on arvioitu olevan yhteensä mahdollisesti jopa 45 000 geeniä, joita ne voivat jakaa keskenään tarpeen mukaan. Kolibakteeri pysyy kutenkin kolibakteerina. Tämä on varmistettu seuraamalla niitä kymmenien tuhansien sukupovien ajan, mikä vastaisi ihmisellä miljoonia vuosia. Meillä on vain ”vaivaiset” 20 000 geeniä. Lisätietoja on uutuuskirjassa ’Evoluutio ja biologinen informaatio’. Antibioottiresistenssin käyttäminen evoluution todisteena ei onnistu, se on vain lainaa kaverilta ja oli olemassa jo ennen kuin niistä kirjoitettiin ensimmäistäkään reseptiä!

Luomakuntaan on ennalta sisäänrakennettu kyky mukautua uusiin haasteisiin muuntelemalla

Tätä kutsutaan oppikirjoissa harhaanjohtavasti ”mikroevoluutioksi”, jotta tällaisella sanaleikillä saataisiin ”bakteerista bakteriologiksi -makroevoluutio” selitetyksi. Toistuva ”mikroevoluutio” ei kuitenkaan johda ”makroevoluutioon”. Kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Mutaatiot eivät tuota täysin uutta tietoa ”alkusoluun”, josta luonnonvalinta voisi valita elämän eri rakennetyypit. Tästä ei ole yhtään vakuuttavaa todistusaineistoa. Kyseessä on myös tilastomatemaattinen mahdottomuus. Jos evoluutio on totta, esimerkkejä pitäisi olla tähtitieteellinen määrä.

Muuntelu on väkevä luomisen todiste

Luoja on varautunut jopa muovijätteeseen. Entsyymeillä on niin sanottuja sivuaktiivisuuksia, joita ne voivat muunnella tietyissä rajoissa. Täysin uusi entsyymi, täysin uutta aineenvaihduntatapahtumaa miljoonakertaisesti kiihdyttävä nanokone, sen sijaan haetaan mahdollisuuksien avaruudesta, missä on 10^70 (ykkönen, jonka perässä on 70 nollaa) vaihtoehtoa ’tarvikekaupan hyllyllä’. Sir Fred Hoyle vertasi tällaista sattumaa tilanteeseen, missä koko aurinkokunta olisi täynnä sokeita Rubikin kuution pyörittäjiä ja he saisivat kaikki ongelman ratkaistuksi samalla hetkellä. Lajiutuminen tapahtuu usein räjähtämällä ja on ”liian nopeaa”, jotta uusdarvinistinen mekanismi selittäisi sen. Lajiutuminen johtuu luotuihin perusryhmiin ohjelmoidusta muuntelumahdollisuudesta ja epigeneettisistä mekanismeista, jotka ovat vasta viime vuosina selvinneet tutkijoille.

Sattuma on sen verran kiusallista evolutionisteille,

että heidän tuore näkemyksensä kuuluu (Tiede – lehdessä heinäkuussa 2015): ”Sattuma on tietämättömyyttä. Ennustusvoimaisen tieteen kannalta sattumaan vetoaminen on hädin tuskin ajatuksen päässä ihmeestä. Ei siis ihme, että elämän sokeana sattumana tai yliluonnollisena ihmeenä näkeviä yhdistää ratkaiseva seikka: tietämättömyys painovoiman piilevistä kyvyistä. Kaiken takana on painovoima. Myös elämän. Tätä harva uskoo saati ymmärtää, mutta painovoima todella veti aineen henkiin!” On perusteltua kuitenkin kysyä, mistä painovoima tuli, jos sillä on tällainen luomisvoima? Evolutionistit alkavat vähitellen tajuta, että sattuma ei tuota informaatiota eivätkä triljoonat kirjoituskoneita hakkaavat apinat kirjoita Shakespearen tuotantoa.

Tiede – lehti on tullut ulos kaapista

Tiede – lehden uskonto on lopultakin paljastunut. Heidän luojansa on painovoima! Tämän asian ilmaisi tosin jo Stephen Hawking ennen Tiede – lehteä. Nyt jokainen voi ymmärtää, mistä on kysymys. Kyseessä ei enää ole ’tiede vastaan uskonto’ – väittely vaan ’panteismi vastaan teismi’ – väittely. Ateistit ja agnostikot vaietkoot. Panteismin synonyymi on naturalismi. Alkuräjähdyksestä Aadamiksi – evoluutio on tosiasiallisesti tieteen valepukuun verhoutunutta panteismia. Panteismista on tullut jälkikristillisen länsimaailman hallitseva uskonto.

Elävät fossiilit kumoavat uusdarvinismin

Väitteet joiden mukaan jotkut eliöt eli ’elävät fossiilit’, kuten vaikkapa molukkirapu, olisivat säilyneet muuttumattomina ovat evoluutioteorian vastaisia. Molukkiravun tapauksessa tämä tarkoittaisi ”400 miljoonaa vuotta lisääntymistä” ilman muutosta. Tämä on mahdotonta. Se kumoaa evoluutioteorian, joka perustuu jatkuvaan muutokseen. Väite, että mitään muutosta ei tapahtunut, koska elinolot säilyivät samanlaisina (400 miljoonaa vuotta!), ei ole järin uskottava.

Teoria, joka ”selittää kaiken” ei lopulta selitä mitään

Mielenkiintoista on, että tieteellisen tutkimuksen edistyessä, bakteerista bakteriologiksi -teoria osoittautuu yhä epätieteellisemmäksi ja luomisusko tieteelliseksi. On johdonmukaista valita paras selitys tehdyille havainnoille.

On tullut aika jokaisen ryhtyä ajattelemaan aivan itse ja tekemään johtopäätökset myös itse. Kaikilla meillä on maailmankatsomus, vaikka monet eivät edes tiedosta sitä. Minkälaisten silmälasien läpi sinä tulkitset maailmaa eli mihin olet sementoinut ajattelusi? Onko sinun elämäsi korkeimmalla palkintokorokkeella Jeesus vai jatkuvasti muuttuva ”tieteellinen tulkinta”, joka ei koskaan saavuta totuutta?

Totuuksia voi olla vain yksi

Kristuksessa, Jumalan salaisuudessa, ovat kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet (Kol.2:3). Raamattu toteaa tämän maailman viisastelijoista: ”He ovat hyljänneet Herran sanan – mitä heillä on viisautta?” (Jer.8:9). Kyseessä on lopulta maailmankatsomuksen valinta. Kuuluisa matemaatikko Blaise Pascal (1623-1662) sanoi: ”täällä on riittävästi valoa niille, jotka haluavat nähdä, mutta myös riittävän pimeää niille, jotka eivät halua”.