Ihmisiä ja ilmiöitä: Marita ja Markku Kulmala: Avioliittoleiri muutti elämän tärkeysjärjestyksen   Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Nykyajan ”Kyösti Kallio” löytyy Paraguaysta

 

Pääsiäisviikolla se vihdoin tapahtui. Kirkon viestinnästä tuli tiedote, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kutsuvat kansaa rukoukseen. Monta viikkoa ehdin odottaa tuota kutsua. Paavikin ehti kutsua kristikuntaa yhteiseen rukoukseen ennen kirkkomme piispoja. Toisaalta eipä oli silmiin osunut myöskään muiden kirkkokuntien, yhteisöjen tai herätysliikkeiden johtajien rukouskutsua.

Sunnuntaina 5. huhtikuuta Keskisuomalaisen etusivulla oli muutaman pastorin kustantama ilmoitus, jossa oli presidentti Kyösti Kallion rukous talvisodan alkuvaiheilta.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

“Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen. Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä. Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa. Siksi rukoilemme sinua Herra, auta meitä hädässämme äläkä anna meidän hukkua…”

Tätä rukousta on siteerattu jälleen ahkerasti eri yhteyksissä. Hyvä niin, maatamme (ja koko maailmaa) on kohdannut suuri kriisi ja nyt totisesti on rukouksen aika.

Samana päivänä 5.4. julkaistiin Turun sanomien mielipidesivulla rukousvetoomus, jonka oli allekirjoittanut joukko turkulaisia, eri seurakuntiin kuuluvia pastoreita. Allekirjoittaneet kutsuvat turkulaisia yhtymään rukoukseen Suomen puolesta joka päivä klo 12. Kirjoituksen alussa viitataan Gerda Rytiin, presidentti Risto Rytin puolisoon, joka kesällä 1944 kutsu suomalaisia rukoilemaan maansa puolesta Turun tuomiokirkon kellojen lyödessä 12 kertaa.

”Nyt maatamme on kohdannut ehkä pahin sodan jälkeinen kriisi, mikä haastaa meitä jälleen rukoilemaan yhdessä.”

Jopa Gerda Ryti kehotti rukoukseen, vaikka hän oli tunnettu spiritualisti – ei niinkään tunnustavaksi kristityksi profiloitunut.

Nyt aika tuntuu olevan toinen. Kristinuskolla ei ole enää samaa sijaa yhteiskunnassa kuin oli sodan aikaan. Päättäjien taholta ei osaa odottaa rukouskutsua tai -kehotusta. Yhtenäiskulttuurin ajat ovat ohi.

Kun kansanedustaja Sari Tanus (kd) lähetti kansanedustajille ja virkamiehille 24.3. kutsun päivittäiseen rukoukseen 13.4. koronatilanteen vuoksi, osa kansanedustajakollegoista hermostui. Iltalehden mukaan eräs kansanedustaja oli todennut: “Kansanedustajilla pitäisi kai olla tärkeämpääkin tekemistä kuin joukkopostitella rukouskutsuja.” Moni kansanedustaja myös kiitti kutsusta ja piti sitä oikeana toimena.

Eteläisellä pallonpuoliskolla kristinusko kasvaa voimakkaasti – voimakkaammin kuin mitä se rapistuu pohjoisella pallonpuoliskolla. Paraguaysta löytyykin nykyajan “Kyösti Kallio”, joka luottaa Jumalan apuun kriisin voittamiseksi.

Paraguayn presidentti Marito Abdo toteaa videopuheessaan kansalle: “Jumalan armolla voitamme tämän koettelemuksen.” Puheessaan hän rohkaisee kansalaisiaan Jesajan kirjan (Jes. 41:10) sanoin: ”Älä pelkää, sillä minä olen kanssasi. Älä pelkää, sillä minä olen Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä autan sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.”

“Kun meitä on paljon yhdessä rukoilemassa, ei vuortenkaan siirtyminen tunnu enää mahdottomalta”, päättävät turkulaiset pastorit kirjoituksensa. Juuri näin. Rukoilkaamme.