Kasvat tietämättäsikin

 

Jotkut uskovat voivat kertoa hengellisestä kasvustaan. Voit nähdä selvästi heidän elämänsä muuttuneen. He todistavat, kuinka Pyhä Henki kukisti vihollisen heidän puolestaan, ja voimme iloita siitä heidän kanssaan.

Tällaiset uskovat ovat tosin poikkeus. Useimmat ovat täysin tietämättömiä elämässään tapahtuneesta hengellisestä kasvusta. He rukoilevat, lukevat Raamattua ja etsivät Herraa koko sydämestään. Heissä ei ole minkäänlaista estettä hengelliselle kasvulle, mutta he eivät voi havaita sitä itse.
Minä olen esimerkki tällaisesta uskovasta. Tiedän vaeltavani Kristuksen vanhurskaudessa, mutten koskaan todella tiedosta edistyväni. Itse asiassa, toisinaan sanoessani tai tehdessäni jotain, mikä ei ole Kristuksen mielen mukaista, pahoitan mieleni. Silloin mietin: ”Olen ollut uskova jo vuosikaudet. Miksen ikinä opi?”

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

Tessalonikalaiset uskovat varmasti hämmästyivät kuullessaan Paavalin tyytyväisen arvion heistä (ks. 2 Tess. 1:3). He luultavasti ihmettelivät: ”Meidän uskomme kasvamassa runsaasti? Paavali tietenkin laskee leikkiä.” Paavali kuitenkin tiesi, että hengellinen kasvu on salaisuus, piilossa oleva asia. Raamattu vertaa sitä kukkien ja puiden näkymättömään kasvuun: ”Minä olen oleva Israelille kuin kaste, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon. Sen vesat leviävät, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin.” (Hoos. 14:6 -7)

Jumala sanoo meille: ”Mene liljojen luokse ja koeta katsella niiden kasvua. Illan tullessa et ole vielä nähnyt minkäänlaista kasvua. Tiedä kuitenkin tämä: Minä kastelen sitä liljaa joka aamu kasteella, jonka lähetän. Kyllä se siitä kasvaa.” Sama pätee useimpien hengelliseen kasvuun. Ihmissilmä ei sitä huomaa!

Joitakin uskovia eivät synnit näytä kiusaavan enää kääntymisen jälkeen. He todistavat: ”Sinä hetkenä, kun tulin Jeesuksen luokse, Herra otti minulta kiusaukset. Siitä lähtien olen ollut vapaa.” Tiedän monia entisiä huumeiden orjia, jotka ovat kokeneet saman.
Lukemattomien uskovien tarina on erilainen. Vuosien jälkeen kääntymyksestä vanha turmelus on saanut jälleen vallan heissä. He olivat inhonneet sitä eivätkä ikinä olisi tahtoneet palata siihen. Vaikka he kuinka kamppailevat, itsepintainen himo ei päästä irti. Ajan mittaan he lannistuvat. Heidän sielunsa huutaa: ”Herra, kuinka kauan? Murtuuko tämä kahle koskaan?” Lopulta paholainen tulee heidän luokseen sanoen: ”Et ikinä onnistu. Tiedät kyllä, ettet voi mitenkään kasvaa hengellisesti tuossa tilassa.”

Älä pelkää ystäväni, minulla on sinulle hyviä uutisia. Sinä kasvat keskellä kamppailujasi! Itse asiassa saatat kasvaa pitkin harppauksin juuri kamppailujesi vuoksi. Lepää rauhassa. Jos sydämessäsi on Jumalan pelko, tulet esiin myrskyn kourista entistä vahvempana. Kun näet taistelet vihollista vastaan, harjoitat ja käytät Jumalan armoa ja voimaa. Vaikka välistä tunnet heikkoutta, Jumalan armo ja voima vahvistavat sinua. Näin olet ruvennut rukoilemaan hartaammin. sinut on myös riisuttu kaikesta ylpeydestä. Niinpä myrsky asettaa ympärillesi ”hengellisen vartijan” elämäsi joka alueella!