Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Kaksi luetteloa

 

Onko joku itseään kristityksi kutsuva potkinut sinua päähän? Oletko nähnyt uskovissa ulkokultaisuutta, ahneutta, kateutta, katkeruutta ja selkään puukottamista? Tekisikö sinun mielesi sanoa: elä niin kuin sanot tai ole hiljaa.

Pohjimmiltaan uskon asioissa ei ole kyse ihmisen paremmuudesta, vaikka uskolla pitäisi olla vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen toisia ihmisiä kohtaan.

Janoinenlammas.fi neliöb.8.5.-4.6.

”Haluan, että sinä olet Herrani.” Muun muassa näillä sanoilla neuvotaan rukoilemaan, kun joku haluaa ”tulla uskoon”. ”Kyllä” Jeesukselle muuttaa elämän tärkeysjärjestyksiä.  Painopiste siirtyy minä-keskeisyydestä Jeesus-keskeisyyteen. Turhaan ei puhuta mielenmuutoksesta.

Raamatun Galatalaiskirjeessä on kaksi luetteloa. Toinen on karua luettavaa, toinen on perin ylevä. Ensimmäinen kuuluu: siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen.

Toinen on: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

Ensimmäisellä luettelolla kuvataan ihmisen itsekkään luonteen aikaansaannoksia. Toinen on Jumalan Hengen aikaansaannosta, jota kutsutaan Hengen hedelmäksi.

Kun ihminen tulee uskoon, olennaista ei ole hyppääminen luettelosta yksi luetteloon kaksi. Olennaista on ihmisen aseman muutos Jumalan edessä. Kuvakielellä sanottuna taivaan ”oikeussalissa” tapahtuu Jumalan ”oikeustoimi”, jossa syntinen vapautetaan tuomiosta Jeesuksen sovitustyön tähden — vain ja ainoastaan armosta.

Vapauttavan tuomion saanut ihminen on Jumalan edessä puhdas ja pyhä, koska Kristuksen täydellinen vanhurskaus on luettu hänen hyväkseen. Ihmisestä tulee Jumalan lapsi.

Tämä ei merkitse sitä, että ihminen pääsee eroon syntisestä luonnostaan. ”Vanha minä”, keskeneräisyys ja Hengen hedelmä näkyvät uskovan elämässä. Yhteys Kristukseen saa aikaan muutosta. Sitä kutsutaan pyhitykseksi. Mutta ei uskovasta silti täydellistä tule. Hän tarvitsee päivittäistä kääntymistä Jumalan puoleen.

Joillakuilla saattaa esimerkiksi olla sisäisten haavojensa vuoksi matkaa siihen, että anteeksianto tulee todelliseksi tunne-elämässä ja hän kykenee lempeyteen ihmissuhteissa. Ehkä joku jopa kieltäytyy astumasta paranemiseen ja pysyy hankalana ihmisenä.  Surullista, koska parempaa on tarjolla.

Mahdollisista kielteisistä kokemuksistasi huolimatta olennaista on, että sinä tulet sovitetuksi Jumalan kanssa. Älä anna ”typerien” kristittyjen pilata omaa etsintääsi.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024