Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Inhimillisiä tarpeita ja tunteita jouluevankeliumin äärellä

 

Tänä vuonna olen ensimmäisten joukossa saanut kuulla suuria uutisia, että ystäväni on raskaana. Yhden tällaisen WhatsApp-viestin äärellä purskahdin itkuun, ja soitin saman tien ystävälleni ääniviestin edelleen itkusta pärskähdellen. Halusin antaa tunteeni kuulua, sillä tiesin, miten paljon oli pelissä.

Kun sisällä polttelee riemukas uutinen, se on jaettava. Pysähtyessäni Jeesuksen äidin Marian tarinan äärelle, huomasin jumalallista ymmärrystä tätä inhimillisyyttämme kohtaan. Samalla huomasin, miten paljon erilaisia tunteita Jeesuksen syntymän ympärillä heräsi.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Kun Maria sai tietää ainutlaatuisesta tehtävästään Messiaan valittuna äitinä, enkeli Gabriel kertoi hänelle, että myös sukulaisnainen Elisabeth odotti lasta. Jumala ymmärsi, että molemmilla naisilla on suuri tarve jakaa kokemaansa. Jumala kattoi näille naisille mahdollisuuden päästä pulputtamaan toisilleen raskautensa ihmeistä, vertailemaan kehon tuntemuksiaan ja jakamaan myös kipeitä tunteitaan. Vanha ja viisas Elisabeth tuki nuorta Mariaa tilanteessa, jossa hän sitä tarvitsi. Elisabeth uskoi Mariaa, olihan hän itsekin saanut kokea hämmästyttävän ihmeen tullessaan inhimillisesti liian vanhana raskaaksi. Kukapa muu olisi voinut olla Marialle parempi tuki tuossa tilanteessa?

Kolmen kuukauden kuluttua Marian oli palattava kotikyläänsä. Ehkä raskaus näkyi jo. Uskoisiko Joosef? Maria aavisteli kyläläisten pitkiä katseita, ehkä pelkäsi kohtaavansa kirouksia. Oli paljon pelissä, sillä avioton raskaus saattoi johtaa äidin kivittämiseen.

Raskaudesta kuultuaan Joosef halusi purkaa kihlauksen Marian kanssa kaikessa hiljaisuudessa. Tämä paljastaa, että hän rakasti Mariaa, vaikka hänen sydämensä oli viilletty rikki. Joosef halusi tuskastaan huolimatta suojella nuorta äitiä ja syntymätöntä lasta. Jokainen petetty ymmärtää Joosefin sisäisen painin. Tarvittiinkin Jumalan sanansaattajaa kohtaamaan sydämeen haavoitettu mies, jotta toivo ja luottamus saattoivat viritä hänen sisimpäänsä. Pikkuhiljaa enkeli Gabrielin sanat ja viittaus kirjoituksiin sekä Marian kuvaus tapahtuneesta alkoivat tuntua ymmärrettäviltä ja Joosef vakuuttui elävänsä ainutlaatuista tehtävää Jumalan suuressa suunnitelmassa. (Matt. 1:18.-25.)

Miten sinä suhtaudut Jumalan uusiin käänteisiin elämässä, kun kuviot menevätkin ylösalaisin?

Ensimmäiseen synnytykseen valmistautuminen on jännittävää. Meneekö kaikki hyvin? Miten selviän? Maria joutui viimeisillään vielä pitkälle matkalle, ehkä siksi, ettei Joosef uskaltanut jättää Mariaa kotikylään ilman suojelua. Nykyisiä teitä pitkin matkaa kertyisi 164 kilometriä. Se oli pitkä matka aasin selässä raskauden viimeisellä kolmanneksella.

Betlehemissä, Joosefin suvun kotikaupungissa, lapsen syntymää kehysti vahvistavia kohtaamisia. Hämmentyneet vanhemmat katselivat, kun paimenet ja tietäjät tulivat kumartamaan lasta. He kuulivat enkeleiden ylistyksestä kedolla ja viedessään lasta Jerusalemin temppeliin, he tapasivat kaksi Israelin pelastusta odottanutta vanhusta Hannan ja Simeonin. Jumala ikään kuin valoi uudestaan ja uudestaan vahvistuksen: tässä on Messias ja te olette osa tätä ihmettä.

Näin hän tekee edelleen: hän kyllä vahvistaa omilleen sen tien, jota heidän tulee kulkea.

Ja rohkeutta ja luottamusta Maria ja Joosef tarvitsivatkin, sillä he joutuivat lähtemään Herodeksen julmuuden pakottamana pakolaisiksi Egyptiin. (Luuk.2, Matt.2)

Usein Jumalan ihmeet tapahtuvat edelleenkin arjen keskellä, tutuissa ihmissuhteissa. Minkä ihmeen, Jumalan huolenpidon tai rakkaudellisen silmänvinkkauksen olet saanut kokea tänä vuonna? Kenelle rohkenisit jakaa sen?

 
Kylvaja artikkelibanneri