Radio Dein Viikon debatti -ohjelma pui tänään kansanlähetysaktiivien ja Sleyn messukävijöiden keskuudessa tehtyjä hätkähdyttäviä kyselytuloksia.
Peräti 65 prosenttia eli noin kaksi kolmasosaa Kansanlähetyksen messuihin osallistuvista suhtautuu uuden kirkon perustamiseen melko tai erittäin myönteisesti.
Melko tai erittäin kielteisiä uuden kirkon perustamiselle on puolestaan vain 10 prosenttia. Joka neljäs ei osaa tai halua muodostaa kantaansa.
Luvut käyvät ilmi Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen tekemästä, liikkeen messuihin osallistuvien keskuudessa tehdystä ja vielä julkaisemattomasta kyselystä.
Radio Dei on saanut tietoonsa ennakkoon muutamia kyselyn kovia faktalukuja.
Tuloksia puitiin ensi kertaa julkisuudessa tänään Dein Viikon debatti -ohjelmassa. Vastaajia kyselyssä oli 1066 henkilöä, joista kirkkoon kuului hieman reilut 86 prosenttia.
Tätä ja myös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sleyn) hiljattain julkaistua vastaavaa kyselyä kommentoivat Viikon debatissa Kansanlähetyksen ulkomaantyön johtaja Markus Alajoki ja Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen.
”Enemmistö on selvästi sitä mieltä, että he tukevat Kansanlähetyksen johdon viitoittamaa suuntaa.”
Alajoen mukaan kirkosta irrottautuminen on nyt todella alkanut.
– Varmasti näin on käynyt. Herätysliikkeet ovat protestiliikkeitä ja tässä me näemme, että kyselyn tulokset antavat signaalin että jos kirkko ottaa liikkeen tiettyyn suuntaan niin protestiliikkeen Raamatulle uskolliset jäsenet toimivat luontaisesti ja korjaavasti toiseen suuntaan.
– Meillä oli [saman kyselyn mukaan] kirkosta eronneita kahden vuoden aikana lähes 10 prosenttia. Enemmistö on selvästi sitä mieltä, että he tukevat Kansanlähetyksen johdon viitoittamaa suuntaa.
Saman suuntaiset tulokset Sleystä
Myös Sley on hiljattain toteuttanut omien messuyhteisökävijöiden keskuudessa vastaavanlaisen kyselyn. Siihen vastanneista noin 62 % suhtautui erittäin myönteisesti tai melko myönteisesti siihen, että herätysliikkeet muodostaisivat viiden vuoden sisällä uuden kirkon.
Toisaalta vain 12,6 % Sleyn kyselyyn vastanneista katsoi, että uusi kirkko pitäisi perustaa jo nyt.
Juhana Tarvainen myöntää, että oman yhteisönsä eli Sleyn kyselyn tulos oli hänen iso yllätys.
– Suurin yllätys oli että suhtautuminen [uuden kirkon perustamiseen] oli näin myönteistä. Ja myös se, että niiden joiden mielestä tällaista kirkkoa ei missään nimessä tulisi perustaa, osuus oli vain neljä prosenttia.
”Tämä on vahva signaali meidän toimintaan osallistuvilta siitä, että Suomen evankelisluterilainen kirkko on kriisissä.”
Tarvainen kertoo ennakoineensa, että luvut olisivat voineet olla fifty-fifty tai jopa niin, että vain pieni vähemmistö ajattelisi että uusi kirkko tulisi perustaa nyt.
– Tämä on vahva signaali meidän toimintaan osallistuvilta siitä, että Suomen evankelisluterilainen kirkko on kriisissä.
– Kyselystä kuvastuu syvä pettymys tätä kirkkoa ja sen ratkaisuja kohtaan. Vaikka meillä on yli 20 omaa messuyhteisöä, ne ovat rakentuneet tämän kirkon sisälle. Ne ovat syntyneet paikallisseurakuntien rikkaudeksi, eivät protestiksi, vaikka toki sellaisiakin messuyhteisöjä on.
Joiltakin Sleyn messuyhteisöiltä on hiljattain viety ehtoollisenviettolupa. Kyselyssä heijastuvat Tarvaisen mukaan nämä ratkaisut ja ylipäänsä ”toiminnan kiristäminen ja kuristaminen” kirkon taholta.
– Toinen shokeeraava tulos [Sleyn kyselyssä] oli se, että kahdessa vuodessa meidän toimintaan osallistuvien kirkkoonkuulumisprosentti oli pudonnut peräti 8 prosenttia, siis 90 prosentista 82 prosenttiin.
– Se on radikaali muutos, hyvin kirkkouskollisen väen keskuudessa.
Ero kirkosta vai rinnakkainen yhteisö?
Suomen lain mukaan kansalainen ei voi kuulua samaan aikaan kahteen eri kirkkokuntaan.
Markus Alajoki on sitä mieltä, että jos uusi kirkko syntyy, olisi hyvä sitoutua siihen.
– Luulen että [evankelisluterilainen nyky]kirkko voi myös ajatella omalta puoleltaan samalla tavalla, että kaksoisjäsenyys ei ole hyvä asia. Jos uusi hengellinen yhteisö on nimenomaan kirkko, niin silloinhan se tarkoittaa sitä, että tulisi olla sen jäseniä.
”Tehän olette jo perustaneet oman kirkon.”
Tarvaisen mukaan ketään hänen oman liikkeensä jäsentä ei toisaalta myöskään tarvitse kehottaa eroamaan kirkosta, sillä iso osa on hiljattain tehdyn kyselyn mukaan sen ratkaisun jo tehnyt.
Tarvainen lainaa ”erään piispan suusta” hiljattain kuulemaansa kommenttia.
– Yhden piispan sanoin, tehän olette jo perustaneet oman kirkon: teillä on omat messuyhteisöt jotka vastaavat pitkälti seurakuntia, teillä on omat kappelit ja kirkot, joilla on omat pastorinsa ja messuyhteisöillä jäsenensä, joihin kaiketi on joku kastettukin. Te hankitte pappisvihkimykset kuka järjestö mistäkin. Mihin te meitä enää tarvitsette?
Ei juuri luottamusta piispoihin
Markus Alajoki toteaa lyhyesti, että ei luota yhdenkään nykyisen kirkon piispan hengelliseen johtajuuteen. Hän olisi valmis jo lähtemään evankelisluterilaisesta kirkosta.
Juhana Tarvaisen mukaan eron aika ei ole vielä nyt. Hän kertoo toivovansa hyvää monesta piispasta ja keskusteluyhteyden olevan moniin heistä hyvä, mutta ei ryhdy nimeämään suosikkipiispojaan.
”Eriytyminen omaksi kirkoksi joka tapauksessa surullinen tie.”
Tarvaisen mielestä eriytyminen omaksi kirkoksi voi olla ainoa, mutta silti syvimmältä vireeltään surullinen tie.
– Siinä jouduttaisiin opettelemaan ihan uudenlaiseen elämään.
Minkä yllätyskysymyksen Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand esitti Alajoelle ja Tarvaiselle, ja mitä he siihen vastasivat? Mitkä syyt ajavat herätysliikeväkeä ja kirkkoa erilleen? Millainen suhde nuoremmalla herätysliikeväellä on paikallisseurakuntaan ja kirkkoon? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina 30.5. klo 11 tai DEI+ KAIKKI -tilauksella vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
