Istumme teltassa kodeistaan paenneiden leirillä Pohjois-Irakissa. –– Isäntämme, jonka teltassa olemme, on Muhammed. –– Mies oli vielä noin kymmenen vuotta ennen tapaamistamme sunnimuslimi ja näki tuolloin näyn, jossa Jeesus Kristus tuli puhutteli häntä henkilökohtaisesti. Kun Muhammed heräsi, hän teki päätöksen seurata Kristusta. –– Kysyin häneltä: ”Mitä rukoilet? Mitä pyydät Jumalalta?” Hän puhui ja sitten tulkki käänsi: ”Meidän ei tarvitse pyytää Jumalalta mitään. Meillä on kaikkea, mitä tarvitsemme. Olemme onnellisia!” Ensimmäinen ajatukseni oli väitellä Muhammedin kanssa. Älähän nyt Muhammed! Asut teltassa viiden lapsen kanssa! Joku naapureistasi haluaisi tappaa sinut! Kuinka voit ylipäätään ajatella, että sinulla on kaikkea, mitä tarvitset?!
Uskon, että Pyhä Henki sanoi minulle tuossa hetkessä jotakin tähän tapaan: ”Kuuntele enemmän, puhu vähemmän.”
Todd Nettleton on saanut kohdata satoja uskonsa tähden vainottuja. Hän on istunut teltan lisäksi pienissä majoissa, kulkenut viidakkojen mutaisilla teillä ja vuoristopoluilla ja pyörinyt suurkaupunkien hälinässä.
Edellä mainitun kohtaamisen jälkeen hän kirjoitti Facebook-päivityksen: ”Jos joskus ihmettelet, miksi teen tätä työtä ja lennän toiselle puolelle maapalloa –– niin se johtuu siitä, että saisin tilaisuuden istua teltoissa sellaisten Jeesuksen seuraajien kanssa kuin tämä mies ja hänen perheensä. En malta odottaa, että pääsen kotiin kertomaan tämän tarinan!”
Tällaisia tarinoita Todd on saanut kertoa yli 25 vuoden ajan Marttyyrien Äänen työssä. Hän oli mukana aloittamassa USA:n Marttyyrien Äänen radiota ja on juontanut sitä vuodesta 2014 lähtien. Viikoittain yli 1 100 radioasemalla kuultava ohjelma on tehnyt vainottujen kristittyjen todistuksia tunnetuksi laajalle kuulijakunnalle. Toddin mediatyö on saanut myös useita palkintoja ja tunnustuksia. Hänen kirjansa Kun usko on kielletty voitti vuonna 2022 Christian Book Award -palkinnon.
Vainottujen todistukset haastavat meitä elämään uskoamme todeksi.
Todd Nettleton syntyi pastoreiden sukuun. Hänen isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä olivat pastoreita. Toddin lapsuudessa perhe asui Kaliforniassa. Pastorin poikana Todd oli aina mukana seurakunnassa. Hänen suuri intohimonsa oli kuitenkin urheilu. Todd odotti yläkoulun alkua, jolloin hän olisi todella päässyt pelaamaan eri lajeja koulussa.
Perheen vanhemmilla oli lapsille kuitenkin järkyttäviä uutisia: ”Jumala kutsuu meitä lähetystyöhön Papua-Uuteen-Guineaan!” Todd vastusti ajatusta kaikella 12-vuotiaan voimalla. Jumalan kutsu kuitenkin pysyi, ja lopulta perhe oli matkalla Papua-Uuteen-Guineaan. Todd oli vastahakoinen, vaikka ymmärsi, kuinka tärkeää oli taipua Jumalan tahtoon.
Seuraavien neljän vuoden aikana Jumala istutti teini-ikäisen pojan sydämeen monia asioita, joista hän jälkikäteen kiittää Jumalaa. Perheen kodissa oli päivittäin paljon muita ihmisiä syömässä. Vanhemmilla oli seikkailumieltä, ja he veivät aina mahdollisuuksien tullessa lapset katsomaan uusia paikkoja. Seikkailun, sopeutumisen ja selviytymisen taidot opittiin elämässä luontaisesti.
Papuan-vuosien aikana perheellä ei ollut TV:tä. Toddin isällä oli tapana lukea pojilleen joka ilta kertomuksia lähetyssaarnaajista. Myös Toddista kehittyi innokas lukija. Tämä on antanut vankan pohjan työlle kirjoittaa ja kertoa vainottujen kristittyjen tarinoita.
Todd palasi USA:han college-opintoihin. Eräs opettaja oli ollut myös lähettinä Papua-Uudessa-Guineassa, ja hän ohjasi Toddia paitsi opinnoissa myös hengellisessä elämässä. Opiskeluvuosien aikana Todd näki monia todistuksia Pyhän Hengen vaikutuksesta eri ihmisten elämässä. Hän ymmärsi, että hän ei voisi turvautua vanhempiensa uskoon vaan uskon piti olla itse omistettua.

Opiskeluaikana Toddin parhaita ystäviä oli Charlotta, tuttavallisemmin Char. Opiskeluvuosien aikana ystävyys syveni rakkaudeksi. Vihkimisen jälkeen yhteistä matkaa on kuljettu jo 34 vuotta.
Elämää on ohjannut yhteinen kutsumus palvella Jumalaa ja vainottua seurakuntaa. Todd antaa suuren tunnustuksen vaimolleen, joka varsinkin lasten ollessa pieniä kantoi suuren vastuun lapsista ja kodista, kun hän itse oli usein matkoilla.
Viimeisten vuosien aikana työhön on tullut uusi vaihe, kun Todd ja Char ovat saaneet tehdä työtä yhdessä.
– Monissa paikoissa ja varsinkin naisten kanssa Charin mukanaolo on avannut tilanteita, Todd iloitsee nykyisestä tilanteesta.
Kutsumus nykyiseen työhön aukesi vähitellen. Opintojen loppuvaiheessa tulevaisuus oli sumuinen. Todd halusi palata Kalifornian aurinkoon, mutta hän ei saanut työhakemuksilleen myönteistä vastausta, ei edes kutsua haastatteluun.
Nuorten parien raamattupiirissä Todd purki tuntojaan. Hän koki olevansa jonkin uuden edessä, mutta ovet olivat kiinni. Yhdessä he rukoilivat, että Jumala avaisi oikean oven.
Vuosien aikana Todd on saanut kokea, että Jumala johdattaa askel kerrallaan eteenpäin.
– Jumala ei ole koskaan levittänyt eteeni karttaa seuraavaksi 25 vuodeksi. Hän on avannut oven, ja minä olen kulkenut siitä.
Luottamuksen vahvistuminen Jumalan suureen suunnitelmaan on tuonut lepoa elämään. Samalla tarvitaan nöyryyttä, jotta tarvittaessa taipuu Jumalan tahtoon.
Seuraavan vuorokauden aikana raamattupiirin kokoontumisesta Todd saikin kaksi kutsua. Samassa raamattupiirissä oli mukana myös nuoripari Cheryl ja Corey Odden, jotka olivat aloittaneet työn USA:n Marttyyrien Äänessä. Tuolloin organisaatio oli pieni ja tarpeita oli paljon. Cheryl kertoi, että hän tarvitsisi jonkun, joka osaisi laatia tiedotteita ja kertoa tarinoita. ”Minä osaan kirjoittaa ja kertoa tarinoita”, Todd sanoi ja lupautui työhön, kun muutakaan ei ollut. ”Ehkä olen tässä muutaman vuoden ja jatkan sitten muualle”, hän ajatteli.
Nopeasti Todd kuitenkin innostui työstään ja rakastui niihin ihmisiin, joita hän sai palvella. Hänen mieleensä palasivat lapsuudesta isän lukemat kertomukset lähetystyöntekijöistä. Nämä pelottomat ja uskolliset evankeliumin julistajat olivat nuoren pojan sankareita. Nyt Todd huomasi, että hänellä oli valtava etuoikeus päästä tapaamaan näitä tämän päivän uskon sankareita. Hän sai istua heidän kanssaan, haastatella heitä ja kertoa muille heidän rohkaisevia todistuksiaan.
Todd kokee, että hänellä on kutsu toimia vainottujen mutta uskollisten Jeesuksen seuraajien äänenä vapaissa länsimaissa. Näillä vainottujen kristittyjen todistuksilla on kuitenkin myös toinen tehtävä: ne haastavat ja innostavat meitä elämään uskoamme todeksi.
Jeesus kutsuu ja kantaa niin vapaudessa kuin vankilassa.
Todd kipuilee monesti kahden erilaisen maailman välissä. Hän tapaa uskovia, jotka ovat maksaneet kalliisti Jeesuksen seuraamisesta. Samaan aikaan me länsimaiset uskovat hyvin usein kiistelemme täysin toisarvoisista asioista.
Raamattu on tullut kohtaamisten myötä rakkaaksi ja tärkeäksi.
– Kun on tavannut uskovia, jotka ovat vuosia rukoilleet, että saisivat Raamatun, ja joiden elämä kirjaimellisesti on sen varassa, Raamatun merkityksen näkee toisessa valossa, Todd pohtii.
Jumalan sana on tullut tärkeäksi myös puheissa ja saarnoissa. Todd sanoo, että hänellä olisi paljon mielipiteitä kerrottavaksi, mutta hän haluaa ensisijaisesti kertoa, mitä Raamattu sanoo.
Koskettavimmat kohtaamiset vuosikymmenten varrelta Todd keräsi Kun usko on kielletty -kirjaan. Neljänkymmenen lyhyen kertomuksen yhteyteen hän lisäsi omia päiväkirjamerkintöjään ja pohdintojaan.
– Halusin tehdä kirjasta kuin yhteisen matkan lukijan kanssa etulinjassa elävien veljien ja sisarten luo, Todd taustoittaa kirjan syntymistä.
Tapasimme pienessä rukoushuoneessa Pohjois-Laosissa. Haastattelimme useita laosilaisia kristittyjä, mutta yksi niistä, joka aina nousee mieleeni, on ”veli Phan” ja kertomus ensimmäisestä saarnasta, jonka hän koskaan kuuli. Veli Phan lähti kirkosta kuultuaan yhden saarnan, matkusti linja-autolla tuntikausia takaisin kotikyläänsä ja johti kuusitoista perhettä pelastukseen. Tällainen moninkertaistaa saarnan arvon!
Olen pastorin ja lähetystyöntekijän poika. Olen totisesti kuullut enemmän kuin yhden saarnan. Kuinka usein kävelenkään kirkkoni ovesta ulos ja jatkan elämääni kuin mitään ei olisi tapahtunut? Ikään kuin en olisikaan juuri kuullut sanomaa, jolla on ikuisuusmerkitystä minulle ja jokaiselle, jonka tapaan sillä viikolla.
Nämä kertomukset voivat synnyttää myös syyllisyyttä länsimaissa syntyneille, jotka eivät kuitenkaan ole itse valinneet syntymäpaikkaansa. Todd korostaakin, että hän ei halua syyllistää vaan herättää yhteyttä, jossa voimme puolin ja toisin auttaa toisiamme. Silloin huomaamme, että sama Jeesus kutsuu ja kantaa niin vapaudessa kuin vankilassa. l
Kursivoidut sitaatit ovat Todd Nettletonin teoksesta Kun usko on kielletty (Päivä, 2023) sivuilta 25–28 sekä 237–241.
Kuka?
Todd Nettleton
- USA:n Marttyyrien Äänen viestinnän varajohtaja
- palkittu kirjailija ja radiojuontaja (www.vomradio.net)
- matkustanut yli 60 maahan ja tavannut useita satoja vainottuja kristittyjä
- perheeseen kuuluu vaimo, kaksi aikuista poikaa ja heidän vaimonsa sekä kaksi lastenlasta
- innokas amerikkalaisen jalkapallon seuraaja
- rakastaa musiikkia.


