Piispa Oscar I. Lema ja hänen puolisonsa opettaja Mary Lema vierailevat Suomessa syyskuussa 2026. Vierailu liittyy osaltaan Oulun hiippakunnan lähetysjuhliin, joita vietetään Raahessa 4.-6.9.2026 teemalla ”Ylitse merten”. Lisäksi Lemoja voi tavata esimerkiksi Lapset ja nuoret Tansaniassa -koulutuspäivässä Oulussa 3.9.2026 klo 10–14.
Vierailuun sisältyy myös kouluvierailuja, kokouksia ja tapaamisia eri seurakuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa mm. Kalajoella, Oulussa ja Kemissä.
Piispa Lema vihittiin piispanvirkaan tammikuussa 2025, piispa Jukka Keskitalon avustaessa piispanvihkimyksessä. Lema toimii Victorianjärven Itäisen hiippakunnan piispana Tansaniassa. Tätä ennen hän toimi pitkään pappina ja hiippakunnan apulaispiispana.
Oulun hiippakunnalla, Victorianjärven Itäisellä hiippakunnalla ja Suomen Lähetysseuralla on ollut ystävyyshiippakuntasopimus vuodesta 2002 alkaen.
Mary Lema on opettaja ja aktiivinen toimija kirkossa ja asiantuntija lasten ja nuorten elämästä Tansaniassa. Hän on mukana muiden muassa tuomiokirkkoseurakunnan, eli Mwanzan Imani-seurakunnan naistenryhmässä, joka organisoi erilaisia tapahtumia ja diakonista apua eri tilanteissa. Ryhmä on usein ensimmäisenä paikalla auttamassa omaisia, joiden läheinen on kuollut tai sairastunut vakavasti. Ryhmä pitää yhteyttä aktiivisesti myös eri viestikanavilla.
Kirkoilla suuri rooli yhteiskunnassa
Maailman suurimmat luterilaiset kirkot ovat Etiopiassa ja Tansaniassa, ja kirkkojen kasvu jatkuu edelleen. Osaltaan kasvu johtuu kirkkojen aktiivisesta lähetystyöstä omilla alueillaan. Samalla maiden väestörakenne mahdollistaa sen, että kirkoissa on huomattava määrä lapsia ja nuoria.
Vuonna 1989 perustettu Victorianjärven itäinen hiippakunta on kasvanut muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti muutaman papin ja seurakunnan aloittelevasta hiippakunnasta vahvaksi toimijaksi niin Victorianjärven saaristossa kuin mantereella. Suomen Lähetysseura on tehnyt yhteistyötä hiippakunnan kanssa sen perustamisesta alkaen.
Näiden vuosikymmenten aikana maailma on monella tavalla muuttunut. Tansaniassa kirkot ovat etsineet mahdollisuuksia sopeutua nopeisiin muutoksiin, kuten voimakkaaseen kaupungistumiseen ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin omilla alueillaan. Kirkon työntekijät ovat saaneet seurata myös monia myönteisiä kehityksiä, kuten koulutettujen osuuden kasvua väestöstä, köyhyyden vähenemistä ja terveydenhuollon kehitystä.
Kirkkojen kasvun ja koon ohella, kiinnostavan lähtökohdan keskusteluille tansanialaisen ja suomalaisen välillä löytyy myös uskontojen merkityksen syvyydestä eri maissa. Vuonna 2024 julkaistussa ”Kirkko epävarmuuksien ajassa – Suomen evankelisluterilainen kirkko 2020–2023” -julkaisussa käsiteltiin kansainvälistä kyselyä, jossa kysyttiin kattavasti eri maissa asuvilta eri uskontokuntien ihmisiltä jumalan tärkeydestä heidän elämälleen. Suomalaisille merkitys oli asteikolla yhdestä kymmeneen noin viisi (5/10), kun kaikissa Afrikan maissa tärkeys oli luokkaa yhdeksän tai kymmenen (Tansaniassa 10/10), eli erittäin tärkeä. Tämä näkyy eri tavoin myös arjessa.
Tansaniassa kirkko on merkittävä toimija myös erilaisten palvelujen toteuttajana. Kirkolla on huomattava määrä peruskouluja, ammattioppilaitoksia, opettajankoulutuslaitoksia ja myös yliopisto, jolla on kolme eri kampusta. Lisäksi kirkot huolehtivat huomattavasta määrästä sairaaloita, terveysasemia, terveysneuvontaa ja toimivat aktiivisesti esimerkiksi vammaisten oikeuksien edistämiseksi.
