Kirkkohistorioitsijat painottivat Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä, että herätys on salatun Jumalan työtä, jota eivät ihmiset voi ennustaa tai saada aikaan.
– Eivät historialliset tekijät suinkaan selitä kaikkea. Miksi herätys tulee johonkin paikkaan? Miksi toiseen ei tule? Viime kädessä kyse on siitä, että olemme tekemisissä salatun Jumalan kanssa. Jumalan suvereniteetti ratkaisee, totesi kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Talonen Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa.
– Ei herätyssaarnaaja tuo herätystä, eivätkä rukoilijat, vaan se on Pyhän Hengen työtä, hän jatkoi.
Talonen kertoi puheenvuorossaan herätysten uskonnollis-yhteiskunnallisesta taustasta. Samalla luennolla puhui teologian tohtori, kirkkohistorioitsija ja Suomen Raamattuopiston entinen toiminnanjohtaja Timo Junkkaala, joka pohti kysymystä ”onko luterilainen herätys (vielä) mahdollista?”
Junkkaala arveli saaneensa aiheensa siksi, että tutkimusten mukaan ”nuorissa on enemmän Jumalaan uskovia kuin aiemmin.”
– Sanon heti alkuun, että en kuitenkaan osaa arvioida, elämmekö nyt herätyksen aikaa, hän totesi.
– Mutta kun mietin saamaani aihetta, mieleeni tuli kuulemani väite, jonka mukaan herätysjulistus ei sovi luterilaiseen uskoon.
Tällaista oli väitetty ainakin 1950-luvulla, jolloin herätyssaarnaaja Urho Muroma oli voimissaan.
– Myöhemminkin olen tämän väitteen kohdannut.
Väitettä on perusteltu sillä, että kastettuja ei tulisi evankelioida.
– Jos kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta ja antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskova Jumalan sanan lupaukset, kuten Vähä katekismuksesta olemme lukeneet, niin mihin tarvitaan herätysjulistusta ja kääntymystä? Kun lisäksi Lutherin mukaan kasteessa annetaan myös usko, on kysytty, kuuluuko luterilaisuuteen lainkaan herätyksen ja kääntymisen vaatimus?
– Toiseksi herätysjulistuksen on arveltu olevan ristiriidassa Lutherin Sidotun ratkaisuvallan kanssa. Lutherhan tuossa 500 vuotta sitten julkaistussa kirjassaan väittää, ettei ihminen perisyntinsä tähden pysty ratkaisemaan suhdettaan Jumalaan, Junkkaala referoi.
Onko siis luterilainen herätys jo lähtökohtaisesi mahdottomuus?
Junkkaala aloitti omaan kysymykseensä vastaamisen pohtimalla, mitä herätys on.
– Se lähtee Jumalan sanasta. Tullaan sen puhuttelemina tietoisiksi omasta syyllisyydestä ja kysytään, mitä pitäisi tehdä. Lain kautta tulee synnintunto ja evankeliumista syntyy usko syntien anteeksiantamukseen. Agricola kirjoitti nasevasti: ”Laki sielun hirmuttaa, mutta Kristus sen taas lohduttaa”, Junkkaala kertoi.
Junkkaala vetosi erityisesti Uuden testamentin kirjeisiin sanoessaan, että myös kastetuille kristityille tulee julistaa herätystä ja kääntymistä.
– Kristityille kirjoitetuissa kirjeissä, erityisesti Heprealaiskirjeessä, on varoituksia uskosta luopumisesta, jotta kukaan ei jäisi taipaleelle. 2. Korinttilaiskirjeessä Paavali kirjoittaa ”Ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi”.
– Katekismuksessa opetetaan, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen. Herätyksen ja kääntymyksen tulisi siis olla jokapäiväistä, Junkkaala sanoi.
Hän jatkoi, että luterilaisiin tunnustuskirjoihin kuuluvan Augsburgin tunnustuksen mukaan kasteesta pois langenneille kuuluu mahdollisuus synninpäästöön ja paluuseen kasteen armoon.
– Kasteen jälkeen on siis mahdollista langeta pois uskosta. Lahjaksi saatu yhteys Kristukseen voidaan kadottaa ja usko voi kuolla ravinnon puutteeseen.
– Kastetun on syytä herätä synnin unesta, jos hän on siihen nukahtanut. Uskosta pois langenneen on syytä kääntyä takaisin Jeesuksen puoleen.
– Aiheeseen liittyviä varoituksen sanoja on Uudessa testamentissa niin paljon, että on selvää, että kastetut tarvitsevat herätystä, parannussaarnaa, kutsua kääntyä uudelleen Jumalan puoleen.
Vaikka Junkkaala ei otakaan kantaa siihen, onko Suomessa nyt jonkinlainen herätys, hän pitää sellaista kuitenkin mahdollisena.
– Sen täytyy olla mahdollista, koska Jumala on olemassa.
Perusta-lehden teologiset opintopäivät järjestetään Suomen Raamattuopistossa 3.-5.1.2026
