Ihmisiä ja ilmiöitä: Nina Åström palaa halusta kertoa Jeesuksesta

Voiko lapsella olla liikaa harrastuksia? Asiantuntija vastaa

 
Poika maalaa.

– Olen sen verran radikaali, että ajattelen, ettei alle kouluikäisen tarvitse välttämättä harrastaa yhtään mitään. Myöhemminkin harrastuksia tulisi olla maltillisesti, sanoo perheterapeutti Elli Meklin. KUVA: PEXELS

Tasapainoinen perhe-elämä rakentuu suhteiden varaan, joiden hoitaminen vaatii aikaa. Se ei onnistu, jos kaikki laukkaavat omissa menoissaan aamusta iltaan, perheterapeutti Elli Meklin sanoo.

Yksilökeskeisyydessä on myös paljon hyvää, mutta jos sitä korostetaan yhteisöllisyyden kustannuksella, ollaan väärällä tiellä, perheterapeutti Elli Meklin sanoo.

– Viisari heilahtaa helposti jompaankumpaan ääripäähän. Miten löytäisimme keskitien, jossa olisi tilaa sekä yhteisöllisyydelle että erillisyydelle? Hyväksyttäisiin ihmisten erilaisuus ja yksilölliset tarpeet, mutta ei kadotettaisi me-henkeä.

SEKL neliöb. 7.-13.10.

Liiallinen yksilökeskeisyys heikentää yhteisöjä. Erityisen tuhoisaa tämä on lasten ja nuorten mielenterveydelle, sillä lapsen kehitys ja kasvu ovat riippuvaisia vuorovaikutuksesta vanhempiin. Lapsi tarvitsee vuorovaikutusta esimerkiksi aivojen kehittymiseen, kielen oppimiseen, tunnetaitojen säätelyyn, hermoston rauhoittamiseen ja identiteetin rakentamiseen, Meklin listaa.

– Voisi sanoa, että ihminen ei voi kasvaa omaksi itsekseen ilman toisia. Persoonallisuuden ja mielen kehitys on aina interpersoonallista eli kahden välistä, joten olla joku tarkoittaa aina myös olla jonkun kanssa. Yksinäisyys on ihmisen kehitykselle ja terveydelle haitallisempaa kuin tupakointi.

Meklin sanoo, että se, mikä tiedetään tutkimusten perusteella todeksi, Raamattu vahvistaa: ihminen on luotu yhteyteen.

– Suhde Jumalaan, lähimmäiseen ja itseen on Raamatun keskiössä. Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan hienosti (4:12), että jos me rakastamme toisiamme, Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä päämääränsä.

Voiko harrastuksia olla liikaa?

Tasapainoinen perhe-elämä rakentuu suhteiden varaan, joiden hoitaminen vaatii aikaa. Se ei onnistu, jos kaikki laukkaavat omissa menoissaan aamusta iltaan, Elli Meklin huomauttaa.

– Olen sen verran radikaali, että ajattelen, ettei alle kouluikäisen tarvitse välttämättä harrastaa yhtään mitään. Myöhemminkin harrastuksia tulisi olla maltillisesti.

Meidän ei myöskään pitäisi olla huolissaan siitä, että lapsi tylsistyy.

Harrastusten kautta lapsi pääsee käyttämään omia lahjojaan ja löytää ystäviään, mutta on tärkeää, että lapsella on aikaa myös vapaaseen leikkiin. Leikin kautta lapsi oppii tärkeitä taitoja, kuten tunteiden käsittelyä, Meklin perustelee.

– Vanhempien tulisi nähdä leikki pyhänä asiana, jolle annetaan tilaa ja johon ei mennä liiaksi puuttumaan. Nykyisin on yleistynyt ajatus siitä, että vanhemman pitäisi leikkiä lapsen kanssa, mutta silloin leikistä tulee helposti aikuislähtöistä. Aikuisella ei ole pääsyä mielikuvitusmaailmaan, joka lapsella on.

Aikamme suurin vitsaus: älypuhelimet

Elli Meklin nostaa esille myös älypuhelinten tuhoisat vaikutukset perhesuhteille ja mielenterveydelle.

– On näyttöä siitä, että alle kolmevuotiaiden lasten puheen kehitys on viivästynyt, koska niin vanhemmat kuin lapset ovat omilla ruuduillaan. Vanhemmilla voi olla kiusaus antaa ruutu lapselle, joka vaatii jatkuvasti huomiota. Kontaktin hakeminen on kuitenkin lapselle luonnollinen ja välttämätön tarve.

– Meidän ei myöskään pitäisi olla huolissaan siitä, että lapsi tylsistyy. Aivot tarvitsevat tylsistymistä, jolloin luovuus aktivoituu.

Älypuhelinten kautta lapsi saattaa päätyä liian varhain aikuisten maailmaan. Yhä nuoremmat tytöt ovat kiinnostuneita ulkonäöstä ja ahdistuvat, kun he vertaavat itseään sosiaalisessa mediassa muihin.

Vanhempien pitäisi uskaltaa rohkeasti vetää rajoja älypuhelimen käytölle.

– Rajojen asettaminen on helpompaa, jos suhde lapseen on kunnossa, Meklin vinkkaa.

Kun suhteen luominen aloitetaan jo lapsena, se kestää paremmin myös murrosiän myrskyt. Meklin muistuttaakin, että myös teini-ikäinen tarvitsee vanhempiensa huomiota.

– Meillä on harhakäsitys siitä, että teinit olisivat kiinnostuneita vain kavereista. Teineille on todella tärkeää, että vanhemmat kyselevät kuulumisia. Sitä paitsi ystävyyssuhteet ovat hauraita eivätkä tuo nuoren elämään sellaista turvaa, jonka perhe voi antaa.

Elli Meklin hymyilee.
Lapsen kehitys ja kasvu ovat riippuvaisia vuorovaikutuksesta vanhempiin, sanoo perheterapeutti Elli Meklin. KUVA: ELLI MEKLININ ARKISTO

***

Boisin perheessä yhteistä aikaa vaalitaan rajaamalla työtä ja harrastuksia sekä pitämällä kiinni ruutuajoista. Lue heidän haastattelunsa Uuden Tien verkkolehdestä. Jutun lukeminen edellyttää lehden tilausta.

 
artikkelibanneri Uusi Tie

Aiheet