Valentinalle, 15, paras joululahja on evankeliumin leviäminen

 
Silmälasipäinen nuori tyttö pitää käsissään tähteä ja hymyilee kameralle asuntolan sinistä seinustaa vasten.

Vaikka Valentina ikävöi perhettään, hän tunnistaa, että tämä on Jumalan suunnitelma hänen elämäänsä varten. ”Olen aina ymmärtänyt, että kaikella tässä elämässä on tarkoitus.”

Jouluna juhlimme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymää ja annamme lahjoja toisillemme. Kolumbiassa lapset haaveilevat saavansa lahjaksi leluja, videopelejä tai matkoja huvipuistoihin. Valentinan haaveet ovat toisenlaiset.

Valentina ja hänen perheensä asuvat Kolumbiassa Caucan maakunnassa, jossa asuu suurin osa páez-alkuperäisheimoa. Alkuperäisheimoille ovat tyypillisiä noituuteen liittyvät rituaalit ja käytännöt sekä vihamielisyys muiden uskontojen harjoittajia kohtaan.

Kristityiltä evätään mahdollisuus koulutukseen ja työllistymiseen, ja pahimmasssa tapauksessa heitä kohdellaan pettureina ja pahoinpidellään. Myös Valentinan perhe kärsii vainoa kristillisen uskonsa vuoksi.

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

Kukaan ei halua olla ystävä

Valentina, 15, on ystävällinen ja valloittava ihminen. Hän eli yhteisössään vanhempiensa, siskonsa ja pikkuveljensä kanssa. Koulussa Valentina vältteli ystävyyssuhteiden solmimista. koska hänestä tuntui, että niin lapset kuin aikuiset etsivät riidan syytä vähäisimmästäkin aiheesta.

Syynä ei ollut Valentina vaan hänen uskonsa Kristukseen.

Valentina joutui matkustamaan yli 15 tuntia saadakseen lopulta kristillisten periaatteiden mukaista opetusta.

Kirkko oli ainut paikka, jossa Valentinalla oli todellisia ystäviä. Hänen isänsä Francisco toimii siellä muusikkona, taloudenhoitajana ja diakonina. Työ laajeni myös sosiaaliselle alueelle, kun hän yhdessä yhteisön muiden kristittyjen kanssa yritti perustaa kristillisen ”cabildon”.

Cabildot ovat valtuustoja, joiden kautta alkuperäisyhteisöt edustavat itseään valtion tasolla voidakseen hyötyä kaikesta hallituksen tarjoamasta avusta.

Tummatukkainen tyttö hymyilee kameralle keltaisessa paidassa vehreää ulkotaustaa vasten.
Kuvatessaan parasta mahdollista joulua Valentina sanoo epäröimättä: ”Toiveeni on, että sukulaiseni oppisivat tuntemaan Jumalan, koska äitini puolelta suurin osa heistä ei ole kristittyjä.”

Uuden valtuuston tarve nousi vanhempien tyytymättömyydestä lastensa kyläkouluissa saamaan kasvatukseen. Lapset oppivat niissä rituaaleja, joihin sisältyi kristinuskon vastaisia elementtejä. Siksi vanhemmat päättivät yhteistuumin pyytää sellaisen koulun avaamista, jossa kyseisiä rituaaleja ei opetettaisi.

Kun pyyntö hylättiin, monet vanhemmat alkoivat opettaa lapsiaan kotona. Silloin eräs kristitty opettaja kertoi Valentinan perheelle Open Doorsin ylläpitämästä Lasten keskuksesta, jonne hän oli lähettänyt muutamia lapsia asumaan ja opiskelemaan.

Ero perheestä

Yhteisen keskustelun jälkeen Valentinan perhe päätti pyytää apua ja lähettää tyttärensä Lasten keskukseen. Valentina joutui matkustamaan yli 15 tuntia saadakseen lopulta kristillisten periaatteiden mukaista opetusta – samoin kuin henkistä ja emotionaalista tukea – vaarantamatta turvallisuuttaan.

Vaikka perheen jättäminen oli vaikeaa ja muutos radikaali, Valentina nauttii olostaan Lasten keskuksessa.

Neljän Lasten keskuksessa vietetyn vuoden aikana Valentina on pelastunut monelta asialta.

”Olin surullinen, koska kaipasin heitä, mutta nyt en enää halua lähteä täältä. Tunsin, ettei minulla ollut lainkaan vapautta siellä missä elin, ja halusin aina sieltä pois. Nyt menen käymään siellä, mutta en halua jäädä sinne.”

Varjelusta, sydänleikkaus ja uusia taitoja

Neljän Lasten keskuksessa vietetyn vuoden aikana Valentina on pelastunut monelta asialta. ”En tiedä, olisinko enää hengissä, jos olisin jäänyt kotiini, vai olisinko aivan hukassa”, Valentina toteaa. ”Ehkä olisin etsinyt helppoja ulospääsyteitä, pika-apua.”

Silmälasipäinen nuori tyttö istuu pulpetin takana koulupuvussaan ja kirjoittaa muistikirjaan samalla kun katsoo kameraan.
Lasten keskuksessa on loma myös keskellä lukuvuotta, mutta varojen puute, riskit ja pitkä matka estävät Valentinaa tapaamasta perhettään useammin kuin kerran vuodessa. 

Kotoa lähteminen varjeli Valentinan joutumasta sissien värväämäksi. Se myös motivoi häntä vaeltamaan Jeesuksen seurassa ja kehittämään taiteellisia kykyjään, joista hän ei aikaisemmin ollut edes tietoinen.

Open Doorsin tuella hän pääsi myös sydänleikkaukseen, jossa korjattiin häntä vaivannut ja jopa hänen henkeään uhannut sydänvika.

Lukion jälkeen Valentinan toiveena on opiskella taiteita. Hän haaveilee matkustelusta ja ihmisten tapaamisesta voidakseen kertoa heille kokemuksistaan ja auttaa heitä kertomalla evankeliumin.

”Joulu on paras silloin, kun olen perheeni kanssa”

Valentinalle joulu merkitsee rakkaiden kanssa vietettyä aikaa ennen uuden kouluvuoden alkua ja paluuta Lasten keskukseen. ”Minulle joulu on paras silloin, kun olen perheeni luona”, Valentina sanoo. Pelko siitä, että isä joutuu vankilaan tai että sisko raiskataan tai värvätään sissiksi on hänen elämässään aina läsnä.

Joulu on omaan kirkkoon palaamisen aikaa ja iloa yhteisistä jumalanpalveluksista, paastosta ja Jumalan ylistämisestä.

Valentina rohkaisee muita vainottuja: ”Älkää luopuko uskostanne! Koska olette vielä täällä, Jumalalla on tarkoitus elämäänne varten. Emme näe sitä välittömästi, mutta Jumala kyllä auttaa ymmärtämään sen.”

Rukoilethan Valentinan sekä hänen perheensä ja yhteisönsä puolesta. Jumala kiinnittäköön hänen sydämensä ja mielensä itseensä niin, ettei hän lannistuisi.

Kuuntele Podcast

 

Lue lisää kristittyjen tilanteesta Kolumbiassa.

 
Lahjoita A

Aiheet