Tuovinen vastaa Kakkurin kritiikkiin: ”Lain julistaminen ei tarkoita evankeliumin piilottamista ‒ päinvastoin”

 

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen (kuvassa vasemmalla) ja herätysliiketutkija Teemu Kakkuri. Kuvat: Jenniina Nummela (Tuovinen) ja Vesa Ranta (Kakkuri).

Herätysliiketutkija Teemu Kakkurin mukaan Kansanlähetys hukkaa evankeliumin konservatiivisen maailmankuvan alle. Lähetysjohtaja Mika Tuovinen vastaa kritiikkiin

Joensuussa Kirkon evankelioimisen päivillä nähtiin lauantaina visuaalisestikin värikäs esitys herätysliikkeiden käyttökelpoisuudesta evankelioimisessa.

Kirkkohistoriasta väitellyt ja seurakuntapastorina Raahessa toimiva Teemu Kakkuri ruoti herätysliikkeiden itseymmärrystä. Hän laittoi kuulijat pohtimaan, kuinka paljon herätysliikkeissä on vielä jäljellä evankeliumin tulta, jota levittämään ne aikoinaan syntyivät.

Perheniemi Neliöb. 15.-21.4.

Kansanlähetystä Kakkuri luonnehti diakuvalla moottoripyörästä, johon oli kiinnitetty komea Ducati-sivuvaunu.

– Halusin sanoa, että sivuvaunut ovat nykyisin herätysliikkeiden ongelma. Konservatiivinen maailmankuva Aito avioliitto -kampanjoineen on paljon esillä. On kysyttävä, jääkö kutsu Jeesuksen yhteyteen konservatiivisuuden alle, Kakkuri kiteytti viestinsä Seurakuntalainen.fi:lle.

Kansanlähetyksen sivuvaunun lastina on kirkkohistorioitsijan mukaan avioliiton puolustaminen, naispappeuden vastustaminen, yritys parantaa sairaita, Israelin tukeminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja amatööripsykoterapian harjoittaminen.

– Tuleeko Kansanlähetyksestä Teekutsuliike? Kakkuri kysyi viitaten Yhdysvaltojen konservatiivien kokoontumisiin.

Seurakuntalaisen pyynnöstä Kakkuri muotoili viestinsä terveisiksi Kansanlähetyksen lähetysjohtajalle Mika Tuoviselle: ”Kiteytä tehtäväksi antoa! Järjestön ei tarvitse olla täyden palvelun tavaratalo. Pura rakenteita! Liikkeet ovat raskaita organisaatioita. Mitä kevyempi hallinto, sitä paremmin evankeliumi pääsee esille.”

”Laki raivaa tien evankeliumille”

Tarkoittaako konservatiivinen maailmankuva sitä, että Raamatusta julistetaan myös ihmisestä ikävältä tuntuvaa lakia? Jos tarkoittaa, siitä ei missään tapauksessa voi luopua, lähetysjohtaja Mika Tuovinen vastasi Kakkurin kritiikkiin.

– Evankeliumi on kirkon ja sen järjestöjen ydinasia. Se on Raamatun sanoma alusta loppuun. Mutta Raamattu on alusta loppuun myös lain julistusta. Se kertoo meille, miten meidän tulee elää, Tuovinen sanoi.

Hänen mielestään kirkon ongelma ei ole lain julistaminen, vaan se, että lakia ei julisteta.

– Toivon kirkkoon entistä enemmän luterilaisen opin mukaista lain julistusta.

Tuovisen mukaan kirkon tulee tuoda yhteiskunnassa esille kristillinen näkemys myös moraalikysymyksistä. Lisäksi lakia pitää julistaa uskoville elämänohjeeksi. Lain julistuksen tärkein tehtävä on auttaa ihmistä näkemään oma syntisyytensä, mikä saa hänet kaipaamaan sovitusta, Tuovinen selvitti luterilaista oppia lain kolmesta käytöstä.

Lain Raamatun mukainen julistaminen voi vaikuttaa konservatiivisuudelta, koska sitä kuulee kirkossa niin vähän. Tätä ei kuitenkaan Tuovisen mielestä saa sekoittaa moralismiin, jonka vaikutus on aivan toinen kuin lainjulistamisen vaikutus.

– Moralismissa puututaan yksittäisiin ulkonaisiin asioihin ja sanotaan, että niissä oikein toimimalla ihminen voi voittaa Jumalan hyväksynnän. Moralismi on laimennettua lainjulistusta, joka pönkittää ihmisen kelvollisuuden tunnetta, Tuovinen erotteli.

Hänen mukaansa moralismi saa ihmisen keskittymään itseensä ja omiin tekemisiinsä, kun taas oikea lain ja evankeliumin julistaminen auttaa ihmistä turvautumaan Jeesukseen.

Haasteena uusien tavoittaminen

Kansanlähetyksen evankelioimistyön todellinen haaste on Mika Tuovisen mielestä uusien ihmisten tavoittaminen. Evankelioivia puheita kuuntelevat vuodesta toiseen samat, jo uskossa olevat ihmiset.

– Tässä tarvitsemme uudistusta. Meidän pitäisi päästä julistamaan kirkkojen ulkopuolelle, kaikille suomalaisille, Tuovinen haaveilee.

Kakkurin kritiikki raskaista hallinnollisista rakenteista osuu Tuovisen mukaan oikeaan.

– Minäkin mieluummin istuisin kaupungilla penkillä ja kuuntelisin, mitä Jumalan luomalle ja hänelle äärettömän rakkaalle ihmiselle kuuluu. Sitten kysyisin, voisinko kertoa hänelle Jeesuksesta.