Tuoreessa tutkimusraportissa annetaan kirkolle ehdotuksia hengellisen väkivallan kitkemiseksi

 

Kuvituskuva: Istockphoto

Hengellinen väkivalta ei ole kadonnut Suomesta, vaikka tilanne on tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen. 

Kirkkohallituksen tuoreessa raportissa ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut” esitetään ehdotuksia hengellisen väkivallan torjumiseen sekä siihen, millaisessa roolissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko voisi olla asian suhteen.

Raportin ovat kirjoittaneet Kirkkohallituksen asiantuntija Johanna Hurtig ja politiikantutkija Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

”Hengellisen väkivallan luonne ja seuraukset ovat jo aika hyvin tiedossa. Konkreettisia ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi on ollut kuitenkin vähän. Raportti pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen”, Linjakumpu muotoilee raportin tehtävän.

Tärkeää lisätä hengelliseen väkivaltaan liittyvää tietoisuutta ja luoda yhteistoiminnallisia käytäntöjä

Raportissa tarkastellaan hengellisen väkivallan määrittelyjä ja väkivaltaan altistavia yhteisöpiirteitä. Pääpaino on hengelliseen väkivaltaan puuttumisessa, ennaltaehkäisyssä ja vaurioiden korjaamisessa.

”Olennaista on lisätä ilmiöön liittyvää tietoisuutta sekä luoda yhteistoiminnallisia käytäntöjä vastuunkantoon. Uhreja pitää auttaa ja uusien uhrien syntymistä estää. Evankelis-luterilainen kirkko on suurin hengellinen toimija Suomessa, joten on luontevaa, että se on aktiivinen ratkaisujen luomisessa”, Hurtig esittää.

Kirkolla on muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin laajat yhteydet, joita myös tässä yhteydessä on mahdollistaa hyödyntää. Raportissa tuodaan esiin seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon johdon vaihtelevia rooleja väkivallan ratkaisuissa. ”Käytäntöjen luomisen lisäksi tarvitaan myös pohdintaa siitä, millaista on väkivallaton teologia”, kirjoittajat mainitsevat.

Uskonnollisille yhteisöille aihepiiri on arkaluonteinen. ”On kuitenkin selvää, että ilman uskonnollisten yhteisöjen mukanaoloa asiaa ei voi mielekkäästi ratkaista”, Hurtig painottaa. Vaikka teema on hankala niin kirkolle kuin uskonyhteisöille, kirjoittajat ovat toiveikkaita asioiden muuttumisesta.

”On vaikea uskoa, että kenenkään intresseissä olisi vahingoittaa toisten hengellisyyttä – inhimillisesti herkkää ja yksityistä aluetta. Uskomme, että väkivallaton ja turvallinen hengellisyys on kaikkia yhdistävä tavoite. Tarvitaan kuitenkin rakenteita ja yhteistä tahtotilaa väkivallan ongelman ratkaisemiseksi”, Hurtig ja Linjakumpu summaavat raportin viestin.

YTT Johanna Hurtig toimii Kirkkohallituksen Toiminnallisella osastolla, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta yksilön asiantuntijana.
YTT Aini Linjakumpu toimii politiikkatieteiden yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa.

Kirkon viestintä