Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Suomen ortodoksinen kirkko menettää jäseniään kiihtyvään tahtiin

 
ortodoksinen kirkkorakennus talvisessa maisemassa

Joensuun ortodoksikirkkoon kuului vuoden 2022 lopussa 6455 jäsentä. Kuva: Sari Savela

Suomen ortodoksisen kirkon jäsentilaston 2022 mukaan kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2022 lopussa 56576, mikä on yli tuhat henkeä vähemmän kuin vuoden 2021 lopussa.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on potenut jäsenkatoa jo vuosia. Nyt kirkkoon kuuluu enää 65,1 prosenttia suomalaisista, kun vuotta aikaisemmin kirkkoon kuuluvien osuus oli vielä 66,5 prosenttia.

Myös Suomen ortodoksinen kirkko menettää jäseniään. Tavallisesti jäsenmäärä on pudonnut vuosittain joillakin sadoilla, nyt ensimmäistä kertaa jäsenmäärä oli vuoden 2022 lopussa yli tuhat henkeä (1037) pienempi kuin vuosi sitten. Kirkosta erosi vuoden aikana 1178 ihmistä ja kirkkoon liittyi 749. Jäseniä kuoli vuoden aikana 801 ja kirkkoon liitettiin uusia jäseniä kasteessa 221.

Dei, suomigospel, neliöb. 11.-17.6.

– Emme voi ohittaa näitä lukemia kevyesti. Nyt on luotava kokonaiskuva siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tämän notkahduksen taustalla ja millaisiin jatkotoimenpiteisiin ne antavat aihetta, sanoo Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen johtaja Jari Rönkkö.

Palvelukeskus avasi heti alkuvuodesta jäsenkyselyn, jolla kerätään yleistä palautetta kirkon toiminnasta. Kyselyssä kartoitetaan myös sitä, millaiset tekijät ovat mahdollisesti antaneet vuosien varrella aihetta harkita kirkosta eroamista.

Kirkon etusivulta löytyvän kyselyn vastausaikaa on jatkettuu ja se on avoinna vielä 10.2. saakka.

– Pyrimme kuluvan vuoden aikana tavoittamaan myös kirkosta viime vuosina eronneita ja selvittämään erojen syitä. Tavoitteena on myös tarkentaa kuvaa kirkon väestöprofiilista ja siitä, miten kirkosta eroamiset sijoittuvat suhteessa seurakuntien nykyisiin toiminta-alueisiin. Seurakuntaverkkoa on uudistettu voimakkaasti viime vuosina ja nyt on varmasti syytä tarkastella myös sitä, menetämmekö enemmän jäsenistöä esimerkiksi seurakuntien reuna-alueilta vai jakaantuvatko erot tasaisesti maantieteellisesti katsottuna, toteaa Rönkkö.