Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Suomalaisten auttamishalu on yllättänyt

 

CALAIS, FRANCE – SEPTEMBER 22: Migrants are transported in coaches by the French police away from the makeshift migrant camp known as ’The Jungle’ adjacent to a ferry terminal to the UK on September 22, 2009 in Calais, France. The camp, which was largely populated by Afghan migrants attempting to make their way to the UK, was home to more than 1000 migrants. French police have removed around 300 migrants who have been taken to centres in Calais where they will be able to apply for voluntary assisted repatriation or asylum. (Photo by Oli Scarff/Getty Images)

Pakolaistulvan yllättämät kunnat etsivät vielä keinoja selviytyä uudessa tilanteessa, mutta seurakunnissa ja järjestöissä on ryhdytty käytännön toimiin.

Varsinkin seurakunnat ovat kyenneet reagoimaan erittäin nopeasti ennakoimattomaan tilanteeseen majoittamalla, ruokkimalla ja vaatettamalla turvapaikanhakijoita. Samalla seurakuntien laaja vapaaehtoistyöntekijöiden verkosto on saatu liikkeelle.

Aineellisen avun lisäksi turvapaikanhakijoille tarjotaan muun muassa henkistä tukea, asiointiapua ja ystävätyötä. Vapaaehtoistyötä tehdään pääasiassa SPR:n tai Maahanmuuttoviraston kustantamien vastaanottokeskusten kanssa.

Dei, suomigospel, neliöb. 11.-17.6.

Vihdin seurakunta on kirkollisista tahoista ainoa, joka on ottanut koko toiminnan vastuulleen perustamalla Riuttarannan leirikeskukseen vastaanottokeskuksen. Syyskuun lopusta toimintansa aloittaneeseen, 107 henkeä majoittaneeseen Riuttarantaan on sijoitettu vain perheitä.

– Olemme saaneet avuntarjouksia ja lahjoituksia jo niin paljon, että emme kykene ottamaan vastaan enempää. Vapaaehtoistyöntekijät ovat toimineet esimerkiksi vaatteiden lajittelussa ja jakamisessa, suomenkielen opetuksessa ja asiointikyytien järjestämisessä. Osa on järjestänyt käsityökerhoja, urheilutapahtumia ja lapsille askartelukerhoja, Riuttarannan vastaanottokeskuksen johtaja Päivi Tapaninen kertoo.

Aitoa välittämistä

Julkisuudessa puhutaan paljon suomalaisten rasismista, mutta laaja auttajien joukko kertoo aivan muuta.

– Suomalaiset haluavat auttaa, olen todella vaikuttunut siitä enkä oikein ymmärrä puheita suomalaisten rasistisuudesta. Ihmiset välittävät aidosti ja monet haluavat tehdä nimenomaan konkreettisia asioita lähimmäistensä hyväksi Tapaninen toteaa.

Arja-Leena Paavola/Sana

 

Aiheet