Suojelupoliisin entinen päällikkö Seppo Tiitinen: Mossad loisteliain turvallisuuspalvelu

 

Seppo Tiitinen kertoi Radio Deissä Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa muun muassa niistä syistä, miksi Tiitisen listaa ei voida julkistaa. Kuva: Anu Lehtipuu.

Israelin tiedustelupalvelu Mossadilla oli kylmän sodan aikana hallussaan sekä tiedot, analyysikyky että toimeenpano, Seppo Tiitinen analysoi Radio Deissä.

Eduskunnan pääsihteerinä ja suojelupoliisin päällikkönä toimineen Seppo Tiitisen analyysiä suomalaisesta yhteiskunnasta ja suojelupoliisin toiminnasta kylmän sodan vuosina kuultiin tänään Radio Deissä, kun Tiitinen oli Suomen Kuvalehden entisen päätoimittajan Tapani Ruokasen haastateltavana Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa. Valtionhallinnon pitkäaikainen virkamies eläköityi vuodenvaihteessa 46 vuoden virkauran jälkeen. Tiitinen toimi eduskunnan pääsihteerinä vuodesta 1992 alkaen.

”Kun ihmisiä tavattiin, täytyi toimia kuin nauhuri”

Presidentti Urho Kekkonen valitsi Seppo Tiitisen suojelupoliisin päälliköksi hänen ollessaan vasta 30-vuotias. Tiitinen toimi tehtävässä vuosina 1978 – 1990. Hän toi esiin Radio Deissä, että Suomeen kohdistui tuona aikana ”monipuolinen ulkomainen kiinnostus”. Tiitinen paljasti, että itäblokin maat koittivat tiedustelun keinoin kuroa kiinni lännen teknologista etumatkaa. Hän painotti, että Suomen asema oli haasteellinen, koska Suomella oli käytössä läntistä teknologiaa, joka ei saanut ”valua blokkirajan yli”. Entinen suojelupoliisin päällikkö kuvasi, että Suomessa informoitiin etukäteen niitä tahoja, jotka olivat potentiaalisen laittoman toiminnan kohteena, jotta ne osaisivat järjestää toimintansa siten, ettei tämä voisi helposti onnistua. Tiitisen mukaan yrityksistä varjeltiin ensisijaisesti  Nokiaa.

Sansa Neliöb. 14.11.-13.12. MJa

Seppo Tiitinen kertoi Tapani Ruokaselle, että hänen työnsä suojelupoliisissa sisälsi paljon seurustelua eri maiden tiedustelupalvelujen edustajien kanssa.

– Kun ihmisiä tavattiin, niin täytyi toimia kuin nauhuri. Täytyi muistaa asiat ja kiireesti panna ylös, ettei sotke asioita.

Tiitinen toi esiin, että Neuvostoliiton lisäksi erityisen hyviä suhteita oli vaalittava USA:n, Saksan ja Englannin tiedustelupalveluihin. Neuvostoliiton Suomen suurlähetystöön oli nimetty yhteyshenkilö, jonka kautta Neuvostoliittoa koskevat ratkaisut ilmoitettiin.

Entinen suojelupoliisin päällikkö paljasti, että läntisten tiedusteluorganisaatioiden tiedonkäsittely- ja toimintavalmiuksissa oli suuria eroja kylmän sodan aikana.

– Saksalaisilla oli paras analyysikyky, mutta ei kovin merkittäviä tietolähteitä. Amerikkalaisilla oli hallussaan kaikki tieto, mutta liian paljon tietoa ja sitä ei saatu aina ajantasaisesti käyttöön. Britit olivat tässä suhteessa aika lailla tasapainossa: heillä oli sekä kohtuullisesti tietoa että analyysikykyä. Kaikista loisteliain oli Israelin Mossad, jolla oli sekä tiedot että analyysi hallussa ja myöskin toimeenpano.

Seppo Tiitinen kuvasi, että Israelilla oli kiinnostusta Suomea kohtaan, koska Neuvostoliitossa asui paljon juutalaisia, jotka suunnittelivat muuttoa Israeliin. Tiitinen kertoi käyneensä kautensa lopulla neuvotteluja liittyen juutalaisten paluumuuttoon.

Tiitisellä oli suojelupoliisin päällikkönä tiiviit suhteet presidentti Urho Kekkoseen. Presidentti ilmoitti Tiitisen mukaan selkeästi, mistä asioista hän halusi olla informoituna. Tiitinen tapasi Kekkosen vähintään kuukausittain ja oli häneen puhelimitse yhteydessä viikottain. Presidentti Kekkosella oli itselläänkin poliisitausta. Tiitinen paljasti, että Kekkonen tuli 18-vuotiaana ensin pääesikunnan passiosaston ja sen jälkeen etsivän keskuspoliisin palvelukseen.

Tiitinen ei näe tarvetta ”jälkikäteisille katumusharjoituksille”

Parhaiten Seppo Tiitinen tunnetaan suojelupoliisin vuonna 1990 Länsi-Saksan tiedustelupalvelulta saamasta listasta, joka nimettiin hänen mukaansa. Tiitisen listalla on 18 sellaisten henkilöiden nimeä, jotka kiinnostivat Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasia. Listalla olevia henkilöitä ei kuitenkaan epäillä vakoilusta. Tiitinen kertoi Deissä, että lista ei ole avoin kaikille tutkijoille, mutta ”tietyt kriteerit täyttävät tutkijat voivat sisäasiainministeriön luvalla saada siitä tietoja”. Tiitisen lista tulee kokonaan julkiseksi vuonna 2050, kun salassapitoaika umpeutuu.

Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen ja presidentti Mauno Koivisto päättivät vuonna 1990 pitää listan kassakaapissa.

– Ei nähty tarvetta julkistamiselle, koska Neuvostoliiton valtio oli kahden kuukauden kuluttua lakkaamassa. Haluttiin suunnata resurssit konkreettisempia uhkia vastaan. Toimittiin lain mukaan. Johtopäätökset minun jälkeenikin ovat olleet sellaisia, että suojelupoliisin vähiä resursseja ei kannata näihin historiallisiin tutkimuksiin uhrata, Tiitinen painotti Deissä.

Seppo Tiitinen vetosi myös listalla olevien henkilöiden yksityisyydensuojaan, kun hän perusteli sitä, miksi listaa ei vielä tule julkistaa.

– Ne henkilöt, jotka listalla ovat, ovat todellisia henkilöitä ja ymmärtääkseni vielä elossa ja hyvissä ruumiin voimissa. Ja silloin, jos tämmöinen väite esitetään, varjo jonkun päälle, niin siinä on yksilönsuojasta kysymys. Huhuluonteisia tietoja ei julkisteta.

Entinen suojelupoliisin päällikkö ei kadu niitä toimintatapoja, joita suojelupoliisissa noudatettiin kylmän sodan vuosina.

– En näe tarvetta jälkikäteisiin katumusharjoituksiin. Suomen lähtökohta oli, että pidetään Suomen eduista mahdollisimman hyvin huolta ja toimitaan sillä tavalla, että ne turvataan mahdollisimman hyvin. Menettelyissä, joita noudatettiin, ei ole mielestäni minkäänlaista katumisen paikkaa, Tiitinen summasi.

Isäntänä Tapani Ruokanen uusintana sunnuntaina kello 16 alkaen sekä www.radiodei.fi/tapaniruokanen.

 
Kalenterivuosi 2023 – Lähdemedia