Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Rahankeräyslain uudistus auttaisi myös kristillisiä toimijoita

 

Rahankeräyslain uudistus nopeuttaisi luvan saamista esimerkiksi äkillisten kriisien sattuessa. Kuva Fida Internationalin Eväät elämään -keräyksestä.

Hallitus haluaa vapauttaa rahankeräykset nykyisestä lupamenettelystä. Samalla päästään ehkä lopullisesti eroon uskonnollisen toiminnan yleishyödyllisyyttä koskevasta keskustelusta.

Hallituksen valmistelema rahankeräyslakiuudistus helpottaa toteutuessaan myös uskonnollisten yhteisöjen varainkeruuta. Uudistuksen tavoitteena on lopettaa rahankerääjien taistelu nykyisen lupabyrokratian kanssa, mikä on ollut etenkin pienille, pääosin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdistyksille iso voimainponnistus. Samalla keräyskampanjoiden käynnistäminen nopeutuu – esimerkiksi maailman akuuttien kriisien uhrien auttamiseksi.

Hallituspuolueet kirjasivat uudistuksen vaalikauden lopun hallitusohjelmaan kesäkuussa. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) ajaman hankkeen tavoitteena on korvata nykyinen lupamenettely etukäteisilmoituksella ja viranomaisten harkinnanvaraisesti tekemällä jälkivalvonnalla. Käytännössä se tarkoittaa, että keräyksen käynnistäminen edellyttäisi vain ilmoituksen viranomaisille, kuten maistraatille.

Kotimaa Neliöb. 27.3.-2.4.

– Hanke liittyy muun muassa uusien joukkorahoitushankkeiden vahvistumiseen, joista on hyviä kokemuksia maailmalta. Esimerkiksi lastensairaalahanke ei myöskään oikein istunut meidän nykyiseen lainsäädäntöömme. Laki ei vastaa tämän päivän toimintaympäristöä, Räsänen toteaa.

Muita julkisuudessa esillä olleita, lainsäädännön raameihin mahtumattomia hankkeita ovat nettitietosanakirja Wikipedia, joka ei poliisihallituksen tulkinnan mukaisesti saanut pyytää rahaa suomalaistukijoiltaan, ja Radio Helsingin kaavailema joukkorahoitus toimintansa tukemiseksi.

Yleinen ongelma on ollut tyypillisesti kuukausia vievä lupaprosessi.

– Hankkeet, joilla halutaan nopeasti kerätä rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen, ovat hankalasti järjestettävissä. Lisäksi lupaprosessit ovat olleet etenkin pienten yhdistysten kannalta työläitä ja hankalia.

Räsänen korostaa, että samankaltaisia ongelmia on ollut esillä hyvin erilaisten yhteisöjen ja rahankerääjien kohdalla, ja näin ollen uudistuksesta myös hyötyvät hyvin erilaiset toimijat. Ristin Voiton tietojen mukaan muun muassa joukkorahoitusmallia kohtaan onkin jo kiinnostusta esimerkiksi kristillisten kulttuuri- ja mediatuottajien keskuudessa.

Räsäsen mukaan hallitus pyrkii siihen, että eduskunta voisi äänestää laista jo tällä vaalikaudella. Onko aikataulu realistinen?

– Se on tiukka. Asiaa ei voi luvata, mutta se on mahdollinen.

Muutoksia rahankeräyslakiin on tulossa ripeään tahtiin, sillä syyskuun alussa astuu voimaan lain osittaisuudistus, joka poistaa jo joitakin vanhan lain valuvikoja.

Loputon keskustelu yleishyödyllisyydestä

Ongelma, joka on koskettanut erityisesti uskonnollisia toimijoita, on kerääjiltä ja keräyskohteelta edellytettävän yleishyödyllisyyden arviointi.
Asia nousi esille vuonna 2010, kun yhtä poliisipiiriä laajempien rahankeräysten lupakäsittely siirrettiin Etelä-Suomen lääninhallitukselta poliisihallituksen arpajaishallinto-osastolle.

Poliisihallitus tulkitsi rahankeräyslakiin kirjattua yleishyödyllisyysvaatimusta tiukemmin kuin lääninhallitus, jolloin erityisesti uskonnollisten toimijoiden lupien saaminen vaikeutui.

Asia ehti nousta julkiseen keskusteluun, kunnes sisäministeriö seuraavana vuonna antoi poliisihallitukselle ohjeistuksen, jonka mukaan kaikki uskonnollinen toiminta on yleishyödyllistä. Uskonnollisten järjestöjen luparuljanssi helpottui, mutta keskustelu aiheen ympärillä on jatkunut.

Syyskuun alusta voimaanastuvan osittaisuudistuksen myötä rahankeräyslupa voidaan myöntää, vaikka lupaa hakevan yhteisön toiminta ei enää olisikaan ”yksinomaan yleishyödyllistä”. Rahankeräyksellä hankitut varat tulee silti käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.

– Uudistuksen myötä koko tämä yleishyödyllisyyskeskustelu raukeaa, Päivi Räsänen uskoo.

Kirkko sai keräysoikeuden

Rahankeräyslain osittaisuudistus poistaa kokonaan yhden uskonnollista kenttää koskeneen ongelman: evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko saavat oikeuden järjestää rahankeräyksiä luvanvaraisesti.

Samalla keräysten järjestämisoikeuden saavat yliopistot. Sen sijaan muille kouluille ja opistoille tätä oikeutta ei edelleenkään tule.

Päivi Räsäsen mukaan tekeillä oleva lain kokonaisuudistus palvelee myös näitä oppilaitoksia. Esimerkiksi kristilliset koulut ovat tavallisia kunnallisia kouluja pienempien valtionosuuksien vuoksi riippuvaisia ulkopuolisesta yksityisestä rahoituksesta.

– Ongelmia on niin paljon, että tarvitaan lain kokonaisremontti, Räsänen summaa.