Porissa rukoillaan koko kevään 12 tuntia vuorokaudessa

Porin raatihuoneen päätykolmiossa on kaupungin vaakuna, jossa lukee Deus protector noster: Jumala varjelkoon meitä. Kuva: Niina Mannila

Porin yhteiskristillinen rukousvartio kestää pitkälle kesään. Aluksi epäiltiin, saataisiinko sitoutuneita rukoilijoita mukaan, mutta innostus yllätti järjestäjät.

Vuosikymmeniä sitten Uuno Palonen toimi Tampereen helluntaiseurakunnan pastorina. Hän sai hengessä ajatuksen rukousvartion järjestämisestä siten, että vuorokausi jaetaan rukousjaksoihin, jotka jaetaan seurakunnan jäsenille.

Hän esitti ajatuksen vanhimmistolle, joka sen hyväksyi. Rukousvartio toteutettiin niin, että vuorokausi jaettiin tunnin jaksoihin. Seurakunta innostui niin, että jopa yöaikojakin otettiin.

En muista, miten kauan seurakunnassa rukoiltiin, mutta sinä vuonna seurakuntaan siunattiin 300 uutta jäsentä.

Ajatus rukousvartiosta jäi pitkäksi aikaa itämään Raimo Ikosen mieleen.

Näin kertoo porilainen Raimo Ikonen, edesmenneen Uuno Palosen vävy. Ajatus rukousvartiosta jäi pitkäksi aikaa itämään Ikosen mieleen, kunnes se toteutui kuluvan vuoden alussa.

Eräs TV7-kanavan ohjelma palautti tammikuussa mieleen ajatukset yhtäjaksoisesta rukouksesta. Ikonen oli jo 2000-luvun alussa ehdottanut rukousvartion perustamista, mutta ajatus ei silloin saanut tarpeeksi kannatusta.

– Ei ollut vielä Jumalan aika, Ikonen toteaa.

Osallistujia tuli yli odotusten

Nyt Ikonen tarjosi ideaa seurakuntansa, Porin vapaaseurakunnan pastorille Mika Tapiolle. Siitä sai alkunsa Porin rukousvartio, joka käynnistyi maaliskuussa.

Yhteiskristillisyys on ollut Raimo Ikosen mukaan oleellista alusta asti. Niinpä, kun rukousvartiota alettiin toteuttaa, Ikonen otti yhteyttä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin ja Mika Tapio vapaakristillisiin seurakuntiin. Kyselyt tuottivat tulosta jopa enemmän kuin osattiin odottaa, kertoo rukousvartion koordinaattori Hanna-Maria Vahala.

– Tavoiteltiin, että saataisiin jokaiselle viikonpäivälle yksi vastuuseurakunta, mutta nyt joitain päiviä on jaettu pienempien seurakuntien kesken, hän tarkentaa.

Pastoreiden lounastapaaminen on rukousvartion päättävä elin, ja vaikka toiminta sai sieltä vihreää valoa, pastoreiden keskuudessa epäiltiin, löytyisikö rukoilijoita riittävästi. Toisin kuitenkin kävi, ja jokaiselle ajankohdalle löytyi osallistuja. Rukousajaksi sovittiin 12 tuntia päivässä, aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

Tärkein rukousaihe on maanlaajuinen herätys.

– Tämä on herättänyt kiinnostusta muuallakin Suomessa. Varsinkin työntekijätason ihmiset ovat kyselleet, saatiinko rukoilijoita joka tunnille, Hanna-Maria Vahala kertoo rukousvartion vaikutuksista.

– Ruohonjuuritasolla ihmiset ovat olleet tosi innostuneita. He ovat tulleet kertomaan, miten ovat tunteneet itsensä siunatuiksi.

 

Lue koko juttu: Porin rukousvartiolla on pitkät juuret

 

Aiheet

,