Piispa Jukka Keskitalo: Eläkää rohkeasti kristittyinä

Piispa Jukka Keskitalo.

− Sydämeni sykkii lähetykselle ja haluan sitä rohkaista ja edistää seurakuntavierailuillani ja piispantarkastuksissa. Täältä on lähtenyt monia lähetystyöntekijöitä ja toivon, että näin on jatkossakin, sanoo Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. Kuva: Sanna Krook, Kirkon kuvapankki.

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo kannustaa elämään rohkeasti kristittyinä ja seurakuntana. Hän korostaa, että ulkoisten muutostenkin keskellä tärkeintä on kristillisen sanoman sisältö. Uskosta on voitava puhua luontevasti arjessa.

Tornionjokilaakson Karungista kotoisin oleva, teologian tohtori Jukka Keskitalo, 56, palasi lapsuutensa ja nuoruutensa maantieteelliseen, henkiseen ja hengelliseen maisemaan Oulun piispaksi. Hän myöntää tässä olevan vahvaa kotiinpaluun tunnetta, mutta ei suhtaudu asiaan nostalgisesti.

− Pohjoinen on muuttunut. Kylämaisemat ovat autioituneet, väki muuttanut kirkonkyliin ja kaupunkeihin. Oulu on kasvanut 200 000 asukkaan kaupungiksi, muualla hiippakunnassa on pieniä, jopa alle tuhannen jäsenen seurakuntia. Lapissa on turismin vaikutuksesta hyvinkin elinvoimaisia paikkakuntia.

Keski-Pohjanmaan lakeuksilta pohjoisen Lapin tuntureille ulottuvassa hiippakunnassa on 60 seurakuntaa ja niissä noin 525 000 jäsentä. Piispa näkee alueelliset erilaisuudet rikkautena. Hiippakunnan suhteellinen rooli on suurempi kuin Etelä-Suomessa, jossa on seurakuntayhtymiä. Pohjoisen piispan työtä tukee myös vahva yhteisöllisyys ja me-henki.

Kirkolliseen ilmapiiriin vaikuttavat kansankirkollisuus ja kaikki Suomessa toimivat herätysliikkeet, laajimpana lestadiolaisuus eri suuntineen. Kirkollinen aktiivisuus on muuta maata korkeammalla tasolla. Lähes kymmenellä paikkakunnalla 90 prosenttia kuuluu kirkkoon.

− Täällä näkee, että ihmisillä on omakohtaista hengellistä kokemusta. Olen kiitollinen, että hengellisistä asioista puhuminen ei ole ihmisille vaivaannuttavaa. Esimerkiksi hirviporukassa miesten kesken aistii, etteivät nämä kysymykset ole vieraita, Keskitalo sanoo.

Yhteyksien rakentaja

Aikaisemmin Jyväskylässä ison seurakunnan kirkkoherrana Jukka Keskitalo koki olevansa ovien avaaja ja toimivien yhteyksien rakentaja kaupungin ja eri yhteisöjen kanssa sekä kirkon elämän sanoittaja mediaan päin. Kirkkohallituksen kansliapäällikön tehtävässä taas keskiössä olivat kirkon yhteiskuntasuhteet.

− Kirkon ei kannata jäädä pelkästään omiin nurkkiinsa pelaamaan, vaan rohkeasti mennä sekaan. Oulussa minulla oli jo ensimmäisten parin viikon aikana rohkaisevia yhteyksiä eri viranomaisten ja järjestöjen ihmisiin. Joulun lähestyessä on tullut pyyntöjä isommille työpaikoille puhumaan henkilökunnalle joulun sanomasta. Piispan violetti paitakin voi avata mahdollisuuksia, joista paikallisseurakunta voi jatkaa.

− Hengellisen sanoman täytyy olla läsnä ja ihmisen tunne-elämää koskettava. Kannustan olemaan aidosti ja reilusti hengellinen, rohkeasti kristittyinä ja seurakuntana. Kirkon uskottavuus lähtee sanoman sisällöstä ja esillepanosta.

Median merkitys on ensiarvoinen

Väitöskirjassaan Kristillinen usko ja moderni kulttuuri Keskitalo selvitti englantilaisen Lesslie Newbiginin käsitystä kirkon missiosta modernissa länsimaisessa kulttuurissa eli sitä, miten evankeliumi elää ja on vuorovaikutuksessa julkisen tilan kanssa.

− Meidän tulee rohkeasti pitää evankeliumia esillä mediassa, sosiaalisessa mediassa, yhteistyökuvioissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Ei pidä jäädä surkuttelemaan ja vetäytyä kuoreen. Kanavia ja ohuitakin yhteyksiä pitää vaalia. Jos yhteys kokonaan katkeaa, sen rakentaminen uudelleen on työlästä.

− Newbiginin ajattelu on yhä ajankohtaista, kun uusateismi haastaa uskon älyllisesti. Myös ihmisten kokemusten nälkä ja yksilöllinen hengellisyys on suuri teologinen haaste: miten pitää evankeliumia esillä uushenkisen mindfullnesin ja erilaisten elämäntapa- ja itseterapioiden keskellä. Tilanne muistuttaa kristinuskon alkuaikoja.

Median merkitys on Keskitalon mukaan kirkon ja koko yhteiskunnan kannalta ensiarvoinen.

− Sansan medialähetystyö on ytimessä, koska ihmiset niin Suomessa kuin maailman eri maissa rakentavat käsitystään kirkosta, hengellisyydestä ja Jumalasta mediasta saatujen herätteiden kautta. Siksi on merkittävää, että tavalliset kirkon jäsenet ovat läsnä ja jakavat eri viestimissä hengellisyyttä monien ulottuville. Vuorovaikutuksen syntyminen on ensiarvoisen tärkeää.

Saamelaisten piispa

Vuonna 1851 perustettu Oulun hiippakunta on suomen- ja saamenkielinen. Keskitalon virkaanvihkimysmessussa 11.11. saamen kieli ja kulttuuri olivat vahvasti esillä. Vain kaksi päivää aikaisemmin kirkolliskokous oli hyväksynyt uuden pohjoissaamenkielisen raamatunkäännöksen, joka valmistui yhteispohjoismaisena hankkeena. Messun päätteeksi piispa siunasi juhlaväen saamenkielisellä Herran siunauksella. Hän aikoo opiskella kieltä lisää.

− Tuntui hyvältä, kun saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio messun jälkeisessä juhlassa kutsui minua saamelaisten piispaksi. Saamen kieli on iso tekijä hiippakunnassa. Helmikuussa on saamelaisten kansallispäivän piispanmessu Inarissa.

Sydän sykkii lähetykselle

Jukka Keskitalo iloitsee, että Oulun hiippakunnassa lähetys on näkyvä osa seurakuntien elämää. Lähetyskannatus on hyvällä tasolla, koska on lähetykselle syttyneitä seurakuntalaisia. Se on maallikkovetoista aktiivisuutta, mikä herättää aina toivoa. Innostuksesta kertoo myös hiippakunnan lähetysjuhlaperinne.

− Sydämeni sykkii lähetykselle ja haluan sitä rohkaista ja edistää seurakuntavierailuillani ja piispantarkastuksissa. Täältä on lähtenyt monia lähetystyöntekijöitä ja toivon, että näin on jatkossakin.

Piispa Jukka Keskitalon haastattelu on julkaistu 5.12. ilmestyneessä Lähde-lehdessä 6/2018.

Sansa artikkeli Intia