Pakolaislapset jatkavat koulunkäyntiä Ugandassa opiskelupakettien turvin

 

Bidibidin pakolaisasutusalueella asuva Susan jatkaa koulunkäyntiä Fidan jakamien opiskelumateriaalien avulla, kun hänen koulunsa on suljettu koronapandemian takia. Kuva: Hannu Happonen

Fida International on auttanut ugandalaisella pakolaisasutusalueella kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden elinolosuhteita korona on heikentänyt.

Bidibidi on yksi maailman suurimmista pakolaisasutusalueista. Pohjois-Ugandan Yumbeen perustetulle 250 neliökilometrin suuruiselle pakolaisasutusalueelle on asettunut asumaan noin 232 000 ihmistä. Yli 80 prosenttia heistä on naisia ja lapsia. Suurin osa pakolaisista on paennut Etelä-Sudanin väkivaltaisuuksia. Koronapandemia on heikentänyt entisestään näiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elinolosuhteita.

Ruokaa, saippuaa ja koronatietoa

Fida on yhdessä muiden järjestöjen kanssa yrittänyt lievittää Bidibidissä asuvien ihmisten hätää. Fidan henkilökunta ja vapaaehtoistyöntekijät ovat jakaneet kasvosuojuksia, saippuaa, desinfiointiaineita ja juomavettä avustustyöntekijöille sekä alueen turvallisuudesta huolehtivalle henkilöstölle. He ovat jakaneet myös tuhat ohjekirjaa, joissa kerrotaan koronaviruksesta ja opastetaan ihmisiä suojautumaan siltä. Lisäksi Fida on toimittanut ruokatarvikkeita 60 kummilapsiohjelmassaan mukana olevalle lapselle sekä 65 vammaiselle ihmiselle.

Fidan vapaaehtoiset ovat kertoneet sadoille pakolaisasutusalueen asukkaille koronasta sekä lisääntyneestä seksuaalisen väkivallan uhasta puheluiden ja tekstiviestien välityksellä. Lisäksi ihmisiä on ohjattu useita kertoja päivässä toistuvissa aringan-, arabian- ja englanninkielisissä radiolähetyksissä kasvomaskien oikeaoppiseen käyttöön. Radio-ohjelmilla yritetään tavoittaa 20 500 alueella asuvaa ihmistä ennen kuin Ugandan hallitus jakaa siellä kasvosuojuksia.

Tukea kotiopintoihin

Ugandassa koulut suljettiin maaliskuussa päivän varoitusajalla koronapandemian vuoksi. Opettajat yrittivät laatia oppilailleen materiaaleja, joiden avulla he voisivat jatkaa itsenäistä opiskelua kotona. Ugandan hallitus alkoi julkaista opiskelumateriaaleja painetuissa lehdissä, radiossa, televisiossa ja internetissä. Monilla ugandalaisilla ei kuitenkaan ole varaa niihin.

Bidibidissä ihmisten taloudellinen tilanne on vieläkin huonompi. Lehdet ovat heille liian kalliita ja vain harvalla on radio, josta he voivat kuunnella oppitunteja. Suurimmalla osalla ei ole edes sähköjä. Kuivaparistot puolestaan ovat kalliita eivätkä ne kestä pitkään. Niiden hävittäminen on myös ekologisesti haastavaa pakolaisasutusalueella. Joillakin ihmisillä on aurinkopaneeleja, joista he saavat virtaa radioon. Hyvin harvalla on internetyhteys.

Suurin osa koululaisista joutuu tukeutumaan etäopinnoissaan pelkästään koulussa tekemiinsä muistiinpanoihin, koska oppikirjojakaan ei ole. Ainoat heidän käytettävissään olevat lisämateriaalit ovat Ugandan hallituksen tuottamat aineistot, joita muun muassa Fida on jakanut koululaisille yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Kolme Fidan vapaaehtoista ja kolme opettajaa ovat kulkeneet majasta majaan ja jakaneet 1664 opiskelupakettia.

Mikä on ugandalaislasten koulutuksen tulevaisuus?

Nelson, yksi Bidibidin pakolaisasutusalueen vapaaehtoisista, kävelee tapaamiseemme ruohokattoisten majojen välissä kiemurtelevaa polkua pitkin. Istumme puun varjossa etsien helpotusta paahtavalta Afrikan auringolta. Nelson muistuttaa: – Tämän puun alla istuimme tammikuussakin. Sen jälkeen asiat ovat muuttuneet: emme kättele, tapaamme kahdestaan ja meillä on kasvosuojukset.

Nelson pakeni Etelä-Sudanista vuonna 2016, kun hänen kotikaupunkiinsa hyökättiin. Hän tuli Ugandaan vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa. Lapset opiskelivat Bidibidissä, kunnes koulut suljettiin koronapandemian vuoksi.

Kun 52-vuotias Nelson kertoo, miksi hän haluaa olla mukana jakamassa avustuksia, hänen kasvonsa kirkastuvat. – Haluan olla tukemassa nuoriamme, jotta he voivat jatkaa koulunkäyntiä. Tyttäreni on yksi heistä, jotka hyötyvät materiaaleista, mies toteaa ja esittelee aineistoja.

Fida jakaa opiskelumateriaaleja yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa, jonka koulutushankkeessa Bada Job toimii assistenttina. – Innokas koululainen voi kuluttaa materiaalit loppuun jo kuukaudessa. Sen jälkeen hän tarvitsee niitä lisää. Mutta mitä me voimme tehdä, Job kyselee.

Koulussa opiskelijat saavat useimmiten välittömästi vastauksia kysymyksiinsä, mutta etäopintojen aikana heidän täytyy turvautua ympärillään oleviin ihmisiin, kuten vanhempiinsa, toisiin oppilaisiin ja opettajiin. Monet aikuiset ovat Ugandassa kuitenkin lukutaidottomia, joten he eivät pysty auttamaan koululaisia. Miten oppilaat ovat sopeutuneet opiskelemaan luokkahuoneiden ulkopuolella? Itseopiskeluun mukautuminen vaikuttaa olevan hyvin yksilöllistä – toiset kukoistavat ja toisilla on vaikeuksia. Ugandan hallitus, monet järjestöt, työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät parhaansa auttaakseen koululaisia, mutta niiden täytyy toimia koronarajoitusten puitteissa.

– Mikähän mahtaa olla koulutuksen taso Ugandassa, kun koulut jossain vaiheessa avataan uudelleen, Job pohtii huolestuneena.

Teksti: Hannu Happonen ja Milla Suonio

 

 
Fida artikkeli