Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio: Lahjakkaat teologian opiskelijat vaihtavat kirkkokuntaa

 
Olli-Pekka Vainio seisoo korkean pöydän ääressä.

Helsingin yliopiston dogmatiikan professorina aloittanut Olli-Pekka Vainio sanoo olevansa huono puhumaan itsestään ja uskostaan. – Kun Lenita Airisto kysyi Seppo A. Teinoselta lehtihaastattelussa, mihin dogmatiikan professori uskoo, tämä vastasi siteeraamalla Apostolista uskontunnustusta. Koen sympatiaa tällaista lähestymistapaa kohtaan. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Olli-Pekka Vainio on seitsemäs dogmatiikan professori itsenäisen Suomen aikana. Hän pohtii, miten viran luonne on muuttunut, ja miksi yhä useampi teologian opiskelija vaihtaa kirkkokuntaa.

Kun Miikka Ruokanen jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin virasta vuonna 2018, ei ollut itsestään selvää täyttää virkaa uudelleen. Näin siitäkin huolimatta, että perinteisesti dogmatiikan professuuria on pidetty jopa teologisen tiedekunnan tärkeimpänä virkana. Tämän viran haltija on aikanaan nähty luterilaisen uskon puolustajana ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikean opin vartijana.

Teologinen tiedekunta sai kuitenkin perusteltua dogmatiikan professuurin tarpeen yliopiston rehtorille, ja virkaan valittiin toukokuussa 2023 teologian tohtori, yliopistonlehtori ja dosentti Olli-Pekka Vainio. Varsinaisesti hän pääsi aloittamaan tehtävässään vasta syksyllä.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Kulunut vuosi on ollut Vainiolle raskas: hänen äitinsä kuoli viime kesänä kahden vuoden syöpätaistelun jälkeen. Selviytymismoodin hellitettyä otettaan Vainiolla on ollut mahdollisuus prosessoida tapahtumia ja pohtia myös uuden virkansa luonnetta.

Olen ehkä hieman introvertti ja enemmän kiinnostunut asioista kuin ihmisistä.

Läheisen ihmisen sairastaminen ja kuolema ovat asioita, joihin ei voi täysin valmistautua – ei edes silloin, kun siihen pitäisi olla viran puolesta edellytykset. Vainio on myös pappi. Sille on kuitenkin syynsä, ettei hänestä tullut aikanaan seurakuntapappia. Tehdessään seurakuntaharjoitteluja opiskeluaikana hän huomasi, että hänelle ei ollut suotu tarvittavia pastoraalisia lahjoja.

– Olen ehkä hieman introvertti ja enemmän kiinnostunut asioista kuin ihmisistä.

Sen sijaan Vainiolla oli lahjoja yliopistouralle, ja hän väitteli teologian tohtoriksi vain 28-vuotiaana vuonna 2004. Väitöskirjan aiheena oli luterilaisen vanhurskauttamisopin kehitys. Aihe oli pinnalla, koska vain hieman aiemmin, vuonna 1999, luterilaiset kirkot ja katolinen kirkko olivat allekirjoittaneet Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista.

Nyt alle viisikymmentävuotiaana Vainio on uransa huipulla. Tällä hetkellä hänen pöydällään ovat muun muassa uskon varmuuteen ja tahdon vapauteen liittyvät kysymykset, joista kristityillä on erilaisia käsityksiä. Esimerkiksi Martti Luther antoi ihmisen tahdolle huomattavasti vähemmän painoarvoa kuin jotkut muut kristilliset traditiot korostamalla, ettei ihminen voi valita uskoa ja pelastusta.

***

Pääset lukemaan koko artikkelin täällä.

Koko jutun lukeminen edellyttää Uusi Tie -lehden tilaamista.

 
artikkelibanneri Uusi Tie