Millaisessa tilanteessa seksuaaliterapiaan?

 

Kristityn seksuaaliterapeutin luona ei todennäköisesti tarvitse pelätä ratkaisuehdotuksia, jotka eivät sovi omaan arvomaailmaan. Tarja Vilppola ajattelee, että myös terapeutin edellytykset ymmärtää tiukan seksuaaliopetuksen vaikutuksiakin voivat olla paremmat. ”Seurustelua ei saa demonisoida ja paineistaa. Se voi päättyä kahta kautta
onnellisesti: huomataan, että olemme oikeat toisillemme tai että emme ole. Yhteisö ei saa pitää parina liian aikaisin. On voitava tutustua rauhassa, minkälainen on toisen kanssa, harjoitella turvassa
seksikkäänä olemista ja terveitä rajoja.”

Seksuaalisuus on enemmän kuin seksi, joten seksuaaliterapiakaan ei ole vain seksiterapiaa, painottaa seksuaaliterapeutti ja traumaterapeutti (IPSICC) Tarja Vilppola.

Seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyttä, parhaimmillaan mielihyvän ja hyvinvoinnin lähde. Se vaikuttaa ihmisen kykyyn rakastaa, luoda ihmissuhteita ja välittää tunteita. Terapiaan päädytään monista syistä.
– Omiin sukupuolielimiin tai seksuaalisuuteen ei ole välttämättä mitään suhdetta, vaikka meillä pitäisi olla yhteys kaikkeen itsessämme. Sanoilla luodaan todellisuutta. Jos seksuaalisuudesta ei puhuta, ei siihen synny luontevaa suhdetta. Terapiassa etsitään yhteyksiä sanojen ja suhteen avulla.

Rakastelu on niin hieno juttu, ettei sitä kannata tehdä itseltään salaa.

Kylväjä Neliöb. 1.-14.12. MJa

Tiukkapipoinen uskonnollisuus tukee seksuaalisuuden poislohkomista, vaikkei Raamattu kiellä itsetyydytystä ja nautintoa. Jos itsetyydytyksestä tulee ongelma, kyse on usein sen käyttämisestä itsesäätelykeinona. Silloin asiaan liittyy häpeää.
– Tällöin Seksuaalisuus ei ole ollut vielä elämän palveluksessa. Terapiassa opetellaan uudenlaisia itsesäätelykeinoja, jolloin nautinnon kaipaukseensa voi vastata pakottomasti ja vapaana häpeästä. On kestämätön ajatus, että seksuaalisen kaipauksen tullen pitäisi kääntyä poispäin Jumalasta, joka loi meidät seksuaalisiksi. Kaipauksen hetkessä voi puhua Jumalalle, pyytää siunausta tarpeittensa kanssa.

Monia syitä

Seksuaaliterapia on tarpeen, jos suhde omaan seksuaalisuuteen tuntuu hankalalta tai parisuhdeseksissä ja intiimiydessä on jotakin vaikeaa, minkä purkamisessa kaivataan ulkopuolista tukea. Syyt voivat liittyä esimerkiksi pelkoihin tai seksuaaliseen motivaatioon.
– Ongelma voi olla myös, jos toinen virittäytyy esimerkiksi pornon kautta jo ennen yhteen tulemista. Ollaan seksuaalisessa virittäytymisessä eri tahdissa tunneyhteyden puutteesta ja loukkaantumisen tunteesta puhumattakaan. Mikäli seksi tuntuu vaikealta tai etäiseltä, taustalla saattaa olla traumoja. Ne voivat johtaa myös trauman toistamispakosta kumpuavaan addiktiiviseen seksuaalikäyttäytymiseen, joka ei vastaa omia arvoja. Seksuaaliterapiassa käsitellään myös sairauksien, iän, lapsettomuuden, pettämisen tai kumppanin puutteen vaikutusta seksuaaliseen minäkuvaan ja itsetuntoon.

– Terapiaan voi tulla silloinkin, jos seksi ei suju. Ei hoksata, missä asennossa olla, sukupuolielinten koskettaminen ei luonnistu tai eritteiden maku pelottaa. Tällöin annan neuvoja ja tietoa. Esimerkiksi fysioterapeutti ja seksologi Kari Heusalan kirjoissa on konkreettisia hermojärjestelmiin perustuvia ohjeita ja piirroksia siitä, miten sukupuolielimiä voi hyväillä.
Seksuaaliterapiassa ei kosketella. Vaatteet pysyvät päällä ja pääpaino on seksuaalisia lukkoja purkavassa keskustelussa.
– Tuen sitä, että yhteys ja keskustelu jatkuu kotona. Usein annan käytännön tehtäviä, mutten liian yksityiskohtaisia. Joskus voin ehdottaa seksi- tai seksuaaliterveysliikkeistä hankittavia välineitä, mutta ongelmat ovat usein syvempiä. Leikin vuoro on vasta, kun seksuaalisuuteen liittyy vapautta.

Ei itseltä salaa

Tarja Vilppola kokee tehtäväkseen olla katalysaattori parin välillä tapahtuville merkityksellisille asioille.
– Luon turvallisen tilan puhua. Tuen puolisoiden erillisyyttä ja aikuisuutta, jotta asiat voi kohdata päätymättä emotionaalisiin umpisolmuihin tai verbaalisemman osapuolen hallintaan. Erillisyys mahdollistaa intiimiyden. Tällöin ei enää tarvitse pyytää tunteille, tarpeille tai olemassaololle toisen lupaa, voi uskaltaa ilmaista itseään seksuaalisesti ja luottaa, että toisellakin on ilmaistavaa.
Luottamuksesta käsin voi myös hyväksyä, että on lupa harjoitella ja löytää rauhassa.
– Ei kukaan lapsen saatuaankaan ajattele, että tässä se oli. Seksi on alkuun räpellystä, ei elokuvien sulavaa suoriutumista. Opettelu on ok.

On kestämätön ajatus, että seksuaalisen kaipauksen tullen pitäisi kääntyä poispäin Jumalasta, joka loi meidät seksuaalisiksi.

Vilppolan asiakkaina on myös rajojaan miettiviä nuoria.
– Ihastuttava ryhmä! Jos seurakunnassa annetaan seksuaaliopetusta niin, että auktoriteetti määrää rajat, nuori myös luovuttaa niistä toisen ihmisen vuoksi. Rajojen pitää sisäistyä. Nuoret saattavat odottaa, että minä kerron, missä raja menee, mutta haastan heitä löytämään ne itse keskustellen. Jos he päätyvät seksuaalisesti ylivirittyneisiin tilanteisiin, haastan pysäyttämää ne, puhumaan ja sopimaan, miten rajat muotoillaan uudelleen. Näin päädytään pitämään entisistä rajoista kiinni tai sopimaan, että voidaan vastuullisesti edetä.
Seksiin kuuluu aikuisuus, joka ohjaa olemaan moraalisestikin läsnä siinä mitä tapahtuu.
– Rakastelu on niin hieno juttu, ettei sitä kannata tehdä itseltään salaa.

Luettavaa: Tarja Vilppola (2021). LäsnäOlossa – Katkoviivaisesta kokonaiseksi. Päivä.