Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Maastamuutto hajottaa perheitä Moldovassa

 

Moldovan ainoassa kristillisessä peruskoulussa lapset halutaan kohdata taidolla ja sydämellä. (EK)

Chisinaun kristillisessä koulussa opiskellaan tosissaan. Ensi syksynä 15 vuotta täyttävä oppilaitos on esimerkki moldovalaiskristittyjen yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta.

Moldovan ainoa kristillinen peruskoulu sijaitsee lähellä pääkaupungin Chisinaun keskustaa. Koulun taustajärjestöinä ja omistajina ovat pääkaupungin evankeliset seurakunnat ja jotkut yksityishenkilöt. Kristillistä ilmapiiriä vaalitaan, ja lapset aistivat sen myönteisenä ja hoitavana.

Tämä näkyy myös oppimistuloksissa, sanoo syksyllä 1998 toimintansa aloittaneen opinahjon rehtori Romanica Hututui ylpeyttä äänessään.

Dei  Eurovaalit neliöb. 7.5.-3.6.

– Opettajat todella huolehtivat ja tukevat oppilaita ja rukoilevat näiden puolesta. Koulussamme opiskelevat lapset menestyvätkin koulujen välisissä vertailuissa erittäin hyvin.

Moldovan yhteiskunnallinen tilanne on vaikea. Ukrainan ja Romanian välissä sijaitseva, Neuvostoliittoon aikoinaan kuulunut maa on Euroopan köyhimpiä valtioita. On arvioitu, että 25 prosenttia moldovalaisista elää ja on töissä maan ulkopuolella. Usein lasten molemmat vanhemmat ovat siirtotyöläisinä lännessä, ja isovanhemmat tai sukulaiset hoitavat heitä. Kun lapset eivät saa osakseen tarvittavaa huomiota ja rakkautta, se heikentää myös opiskelumotivaatiota.

Myös kristillisessä koulussa on lapsia, joiden jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat töissä ulkomailla.

– Perheenjäsenet erotetaan toisistaan, ja ydinperheet tuhoutuvat. Emme voi odottaa hyvää tulevaisuutta, Hututui pohtii maan tilannetta.

Maastamuutto on vaikuttanut kielteisesti myös seurakuntien elämään. Muutamassa vuodessa pelkästään evankelisista seurakunnista arvioidaan muuttaneen ulkomaille yli 20 000 jäsentä, joukossa paljon seurakuntien koulutettuja vastuunkantajia.

Rahoitus lukukausimaksuista ja lahjoituksista

Koulun vakituinen henkilökunta muodostuu 27 opettajasta ja hallinnossa työskentelevästä henkilöstä. Lapsia koulussa ja päiväkodissa on yhteensä noin 120. Siitä huolimatta koulu ei saa yhteiskunnalta taloudellista tukea.

Vanhemmat maksavat opiskelumaksua, mutta se kattaa vain 30 prosenttia kuluista. Loput tarvittavista varoista saadaan yksityisiltä lahjoittajilta ja seurakunnilta. Nämä tukevat koulun toimintaa säännöllisesti. Esimerkiksi tilojen siivouksen, sähkön ja veden kustantaa naapurissa kokoontuva helluntaiseurakunta.

Kristillinen koulu on osa laajempaa, moldovalaista herätyskristillisyyttä leimaavaa ilmiötä: vaikka evankelisia kristittyjä pääosin ortodoksisessa Moldovassa on vain reilu satatuhatta, seurakunnat ovat kokoonsa nähden aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Monien seurakuntien yhteydessä toimii esimerkiksi päihdekuntoutusyksikköjä, päiväkoteja ja nuorten päiväkeskuksia.

Seurakuntien työ on saanut viime vuonna myös viranomaisten tunnustusta, mutta silti evankelisten yhteisöjen hankkeet kohtaavat ortodoksienemmistöisessä maassa usein vastustusta.

Kristillisen koulun perustaminen 15 vuotta sitten ei ollut poikkeus.

– Välillä tuntui, että koulua ei koskaan avattaisi. Olin jo edellisenä vuonna hakenut opetusministeriöstä lupaa kristillisen koulun perustamiseen. Koskaan papereita ei ollut viranomaisten mielestä tarpeeksi, Hututui muistelee.

Pulmista kerrottiin kaupungin seurakuntien tilaisuuksissa. Suuri joukko kristittyjä liitti hankkeen päivittäiseksi rukousaiheeksi.

Viiden minuutin ihme

Kesäkuussa 1998 Hututui oli jälleen kerran salkkuineen opetusministeriössä ja odotti hissiä ala-aulassa.

– Paikalle saapunut ministeriön virkamies tunsi minut ja kysyi, miksi olin rakennuksessa. Sanoin hänelle, että haluamme avata kristillisen koulun, mutta lupaa ei vain heru. Kerroin, että olin tuonut kaikki tarvittavat paperit, mutta niitä siirrellään vain pöydältä toiselle. Hän pyysi papereita ja ojensin ne hänelle. Sen jälkeen hän meni hissiin.

– Noin viiden minuutin kuluttua hissin ovet jälleen avautuivat ja mies asteli luokseni. Papereissa oli kaikki tarvittavat leimat ja arkistonumerot! Jäin seisomaan paikalleni lähes henkeä haukkoen. Kaikki oli niin uskomatonta.

Baptistiunioni ja noin 27 000 jäsenen Moldovan Helluntaikirkko ovat 3,6 miljoonan asukkaan maan suurimmat evankeliset yhteisöt.