Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Lasse Heikkilä, 60, sai usein kuulla olevansa ihmelapsi  – Yllättävä juonenkäänne muutti säveltäjän elämän

 

Perheellisyys on tasoittanut säveltäjän tempoilevaa elämää. – Pari loppuun palamista ovat olleet opettavaisia käännekohtia. Tärkeintä minulle on nyt olla läsnä perheelleni. Olen muun muassa ottanut tehtäväkseni kolmen lapseni kuljettaminen edestakaisin kodin, koulun ja harrastusten välillä, Lasse Heikkilä kertoo. (Seppo Haavisto)

Intohimo musiikkiin näkyi rakastetun säveltäjän ja keskustelijan elämässä jo hyvin varhain.

Tamperelainen muusikko Lasse Heikkilä katsoo harvoin elokuvia, sillä hän saa niistä liikaa virikkeitä.

Hänen luova mielensä alkaa helposti tuottaa omia ideoita, joita miehellä riittää yltäkylläisesti muutenkin. Jos hän ei olisi lähtenyt musiikin tekijäksi, hän työskentelisi todennäköisesti elokuvan tai teatterin parissa. 

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

– Lapsena käsikirjoitin parodioivia agenttitarinoita, joita kavereiden kanssa sitten kuvasimme. Itse näyttelin niissä roistoa. Tuotoksemme aiheuttivat hilpeyttä koulun juhlissa, Lasse muistelee. 

 

Sibelius-Akatemiasta aikoinaan musiikin maisteriksi valmistunut mies on opiskellut myös teatteria. Siitä on ollut hyötyä musikaalien, musiikkinäytelmien ja muiden juonellisten projektien tekemisessä. 

Heikkilä tunnistaa muutaman vuoden sykleissä etenevän juonen henkilökohtaisessa elämässäänkin. Klassisessa draamassa päähenkilö pyrkii vaikeuksien kautta päämääräänsä, jonka hän saavuttaa eri tavoin kuin luuli. Loppupuolella valkenee tarinan opetus. 

 

”Murruin itkemään monet itkemättä jääneet itkut tajutessani, että Jumala ikävöi minua.”

 


Lasse Heikkilän elämän pääjuoni on seitsemänvuotiaasta asti ollut usko Jumalaan ja pyrkiminen hänen tahtonsa tekemiseen. Hänen vanhempansa olivat tulleet uskoon vuotta aikaisemmin. Jumala sai kuitenkin vielä jonkin aikaa esittää sivuroolia nuoren miehen elämän käsikirjoituksessa. 

– Lukiossa ajattelin Jumalaa korkeimpana voimana, joka on keksinyt niin nerokkaan yhtälön, että koko kosmos tahdistuu sen mukaan. Hengellisyys jäi kuitenkin ulkokohtaiseksi ilman ymmärrystä ja kokemusta Jumalan rakkaudesta, Lasse pohtii. 

 

Muusikko sotasankarina 

– Löydettyäni seurakunnan aloin oppia, mikä on Jeesuksen merkitys. Senkin jälkeen hän esittäytyi minulle pääasiassa kärsivänä Kristuksena, joka koetteli seuraajiensa kestävyyttä suomalla heillekin kärsimyksiä. 

Lasse koki Jeesuksen lähinnä vaativaisena sotapäällikkönä, jonka sotilas hän kuitenkin tahtoi olla. Tästä ajasta muistuttaa hänen vuonna 1993 tekemä laulunsa Kaikkivaltiaan puolella, joka kuuluu pop-messu Missa Concordiaeen: 

Sotapäällikkö kun sotajoukkoja katsastaa, 

edessämme hän ratsulla uljaalla ratsastaa. 

Katsettaan valvon. Häntä niin palvon! 

Musiikin moniottelija sävelsi ja sanoitti monenlaisiin genreihin kuuluvaa musiikkia jo nuorena. Hän teki äänitteitä, loi musikaaleja, opiskeli, opetti ja oli paljon esillä mediassa sekä perusti useita yhtyeitä, joiden kanssa kiersi esiintymässä. 

 

Yllättävä juonenkäänne 

Perinteisessä draamakäsikirjoituksessa päähenkilöllä on tahdonsuunta, mutta sitä kohti etenemistä koettaa jokin tai joku estää. 

Lasse Heikkilällä se jokin oli heikko ja häpeään sidottu itsetunto. Hän muistaa hävenneensä lapsuuskotinsa köyhyyttä, kotitekoisia, feminiinisiä vaatteitaan ja honteloa olemustaan. 

– Koulussa liikuntatunnit eivät olleet parhaita hetkiäni. Joukkueita jaettaessa jäin harmikseni aina viimeiseksi riviin. Minua ei otettu mukaan poikaporukoiden rajuihin leikkeihin muutenkaan. 

Sen sijaan Lasse sai ihailua ja hyväksyntää musiikin avulla. Poika imi vaikutteita erilaisista musiikkityyleistä ja matki kaikkea kuulemaansa monenlaisilla instrumenteilla. Hän perusti jo kaksitoistavuotiaana bändejä. 

– Musiikista tuli minulle itsetunnon ja imagon rakentamisen väline, jolla tiedostamattani koetin lunastaa hyväksyntää myös Jumalalta, hän tunnustaa. 

Lassen elämän käsikirjoituksen käänteentekevimpiä aikoja oli 1990-luvun puoliväli, jolloin hän opiskeli Australiassa kristillisessä yliopistossa. Siellä hän löysi itsestään suomalaisen miehen, mutta ennen kaikkea tajusi oman arvonsa ihmisenä ilman muusikon titteliä. 

Tälle matkalle jäi hänen omaksumansa hauskuuttajarooli, sillä kielitaito ei riittänyt vitseihin ja sutkautuksiin. 

 

”En haikaile menneiden vuosien perään, vaan juhlin jäljellä olevia.”

 

Lasse alkoi Australiassa sekä monilla pitkillä matkoillaan Aasiaan tajuta, mitä fraasilta kuulostava Jumalan rakkaus käytännössä tarkoitti. Sotapäälliköstä tuli hyväksyvä isä. 

– Murruin itkemään monet itkemättä jääneet itkut tajutessani, että Jumala ikävöi minua, nauttii seurastani, iloitsee iloistani ja suree kanssani. Hän ei ollutkaan kutsunut minua vain raatamaan ja uhrautumaan. 

Monenlaisten koti- ja ulkomailla toteuttamiensa sekä nytkin suunnitteilla olevien missioiden lisäksi Lasse Heikkilä on mukana politiikassa. Äskettäin 60 vuotta täyttänyt mies myöntää nöyrästi, että hänellä on taipumus kuluttaa voimiaan kiinnostavissa projekteissa äärirajoille – jopa niiden ylikin. 

– Pari loppuun palamista ovat olleet opettavaisia käännekohtia. Tärkeintä minulle on nyt olla läsnä perheelleni. Olen muun muassa ottanut tehtäväkseni kolmen lapseni kuljettaminen edestakaisin kodin, koulun ja harrastusten välillä. 

Muusikon syntymäpäivää pääsee yleisökin juhlistamaan keväällä 20. maaliskuuta Tampere-talossa pidettävässä juhlakonsertissa usean artistin voimin. 

 

Juhlat edessäpäin 

– Lahjakkuutensa jokainen saa syntymässä, mutta sen kehittäminen ja käyttäminen on omassa valinnassa. Minä olen halunnut käyttää talenttini tekemällä tasokasta, uskottavaa ja Jumalaa korottavaa musiikkia. 

Luotettavien yhteistyökumppanien löytyminen on auttanut Lassea toteuttamaan suuren määrän unelmia, mutta hän tunnustaa tehneensä myös virheitä ja kokeneensa pettymyksiä. Hänen musiikkinsa oli varsinkin 1980- ja 1990-luvuilla monissa kohdin aikaansa edellä, eikä sitä aina hyväksytty. 

– Noinakin vuosina syntyi kuitenkin useita klassikkobiisejä, jotka ovat edelleen käytössä yli seurakuntarajojen. 

Lassen elämän käsikirjoituksen loppuhuipennus eli kliimaksi on vielä edessäpäin, mutta siitä mies ei kanna huolta. Jos huolia alkaa ilmaantua, hän kaivaa esiin kynän ja täyttää muutamia killer sudokuja, jotka vaativat numerotajua ja keskittymistä. 

– Ikää karttuu, mutta en haikaile menneiden vuosien perään, vaan juhlin jäljellä olevia, kuudensadan sävellyksen mies toteaa.

 

Lasse Heikkilän 60-vuotisjuhlakonsertti 20.3.2022 Tampere-talon Isossa salissa.

 

 

Kuka?

Lasse Heikkilä 

  • Freelancer-säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, tuottaja, muusikko, kapellimestari, kirjoittaja, opettaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, yrittäjä, puoliso ja perheenisä 
  • Kymmeniä erilaisten kokoonpanojen kanssa tehtyjä äänitteitä.  
  • Lassen tekemiä Jippii-lastenlauluja on käännetty ja äänitetty yli sadalle kielelle. 
  • Esiintymisiä koti- ja ulkomailla erilaisin kokoonpanoin, muun muassa etnogospelia esittävän SAILA Duon kanssa. 
  • Nuottikirjoja ja lauluja kokoelmissa ja oppikirjoissa. 
  • Lukuisia musikaaleja, musiikkinäytelmiä, messuja, konsertteja, tapahtumia ym. 
  • Kirja Elettyjä ajatuksia, Päivä 2003; nettisivut lasse.net