Kirkko: Piispainkokous esittää kirkollista vihkimistä kaikille pareille – yksi piispainkokouksen jäsen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen

Laskiaisesta laskeudutaan paastonaikaan

 

Kirkon kuvapankki/Markku Pihlaja

Laskiaissunnuntaita vietetään tänä vuonna 26.2. ja laskiaistiistaita 28.2. Laskiaisesta alkaa 40 arkipäivää kestävä paastonaika. Paasto kutsuu hiljentymään ja etsimään Jumalaa.

Laskiainen-nimen alkuperä on epävarma. Monet kielentutkijat kannattavat tulkintaa, jonka mukaan sana juontuu laskea-verbistä; laskiaisesta alkaa paastopäivien laskeminen. Toinen suosittu selitys on ollut, että laskiaisena ”laskeudutaan” paastoon.

Laskiaissunnuntain evankeliumitekstissä palautetaan mieliin se, että Jeesuksen julkinen toiminta päättyy ristinkuolemaan. Kuolema ei kuitenkaan kristityille merkitse loppua. Jeesus ei jää ristille, vaan yhä tänäänkin, yli 2000 vuotta Jerusalemin tapahtumien jälkeen, puhumme tyhjästä haudasta ja kuoleman voittamisesta. Paastonaikana on mahdollisuus oman luopumisen kautta samaistua omalta osaltaan tähän. Onko jokin tässä elämässä tullut Jumalasuhdetta tärkeämmäksi? Onko syytä luopua jostakin?

”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän.”

Karas-Sana Neliöb. 18.-24.3.

Laskiaistiistaina monessa kulttuurissa vietetään iloisia karnevaalijuhlia. Sana karnevaali (carne vale) merkitsee suomeksi ”hyvästi liha.” Kotimainen vastine karnevaaleille on pulkkamäki ja hernekeitto. Se on perua siitä, ettei katolisena aikana laskiaisen jälkeen syöty lihaa ennen kuin pääsiäisenä. Ennen paaston alkua syötiin mahdollisimman vahvasti. Laskiaispullat sopivat siis myös tähän perinteeseen.

Laskiaissunnuntaita seuraavana keskiviikkona vietetään tuhkakeskiviikkoa, josta alkava paastonaika kestää pääsiäissunnuntaihin. Viime vuosina on yleistynyt tapa, jossa seurakuntalainen voi ottaa vastaan otsaansa tuhkamerkin katumuksen ilmauksena.  Tuhka muistuttaa katoavaisuudestamme, mutta entisaikaan tuhkasta tehtiin saippuaa, joten tuhka symboloi myös puhdistautumista.

Tuhkakeskiviikkoa seuraava paastonaika kestää 40 arkipäivää. Paastonajalla on useita sisältöjä. Luterilaiseenkin perinteeseen kuuluu paasto, mutta se ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä. Paastonaika antaa mahdollisuuden tehdä tilaa elämässään myös hiljentymiselle ja oman Jumalasuhteen pohdinnalle, ja sen miettimiselle onko elämässä asioita, joita voisi tehdä toisin.

Paasto kutsuu etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.

Laskiaissunnuntaita vietetään tänä vuonna 26.2. Laskiaistiistai on 28.2. ja tuhkakeskiviikko 1.3.

Lutherin kynästä:

Luther kirjoittaa laskiaisesta tekstissä, jossa hän viittaa Galatelaiskirjeen lukuun 2:

”Raamattu antaa Herrallemme Kristukselle monia ”ihastuttavia” nimiä kuten laki, synti ja kuolema, vaikka hän tosiasiassa on vapaus, oikeudenmukaisuus, iäinen elämä ja autuus. Hän on tullut laiksi lakia vastaan, synniksi syntiä vastaan ja kuolemaksi kuolemaa vastaan vapauttaakseen meidät lain kirouksesta ja synnin ja kuoleman vallasta. Hän antaa meille elämän. – – Kristus on siis sekä myrkky, joka tappaa lain, synnin ja kuoleman, että parantava rohto, joka vapauttaa uskovat kaikesta onnettomuudesta ja tekee heistä vanhurskaita, eläviä ja autuaita.”

(Lainaus teoksesta ”Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa”. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 75-76.)