Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Näissä asioissa paljastuvat Lehikoisen ja Leppäsen linjaerot

 

Hiippakuntadekaani Mari Leppänen ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen jatkavat Turun arkkihiippakunnan piiispanvaalin toiselle kierrokselle.

Juttu on julkaistu alun perin Seurakuntalainen.fi:ssä (14.10.2020). Julkaisemme sen nyt uudelleen. Minkälainen piispa Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoisen olisi? Entä hiippakuntadekaani Mari Leppänen?

Nyt on aika tarkastella vielä Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoisen ja hiippakuntadekaani Mari Leppäsen linjaerot. Niitähän löytyy, vaikka Mari Leppäsen rauhallinen olemus yhdistettynä taitavaan ja kunnioittavaan dialogin kulkuun voikin hämätä. Eipä Lehikoisenkaan kantoja tarvitse tulkita. Turkulaiset eivät puhu savoa. Kaksikko kohtasi Radio Dein Viikon debatissa.

 

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Piispan tehtävä on vaalia ykseyttä – paitsi olisihan tässä tämä homoparien kohtalo ratkottavana..

Piispa edustaa kirkon yhtenäisyyttä. Aina ei ole siltä tosin tuntunut kirkon ruohonjuuritasolla, kun joku saman lafkan ylätasoa edustava piispa on tullut välittömästi seuraavalla viikolla reagoimaan Twitterissä aiemmin paisuneeseen somekohuun. Näinä aikoina sekä nopea reagointi, tunteiden kuumeneminen että mielensä pahoittaminen ovat joka henkilön oikeuksia. Miten siis kuumana käyvää kirkon lammaslaumaa voidaan pitää samassa aitauksessa? Onko haaleus ja keskitien linja hyve? Piispojen haasteena onkin ohjata kirkkoa isällisen äidillisellä otteella tilanteeseen, jossa kirkon konservatiivit saavat homoseksuaalit kokemaan olevansa tervetulleita samassa kirkossa. Toinen puoli kolikkoa liittyy taas siihen haasteeseen, että liberaalien kaasujalan painaminen ei kiihdyttäisi kirkon ovien avautumista kirkon konservatiiveille.

Kristillinen avioliittokäsitys on hyvin selkeä

Homoparien vihkimisestä Leppänen ja Lehikoinen ovat eri linjoilla. Lehikoisen mukaan kaksi eri käytäntöä  tuo ongelmia seurakunnille.

– Kristillinen avioliittokäsitys on hyvin selkeä. Se on pari vuosituhatta kestänyt ajan paineet. Siinä jos kirkko lähtee liian paljon peesaamaan näissä kysymyksissä sitä painetta mitä yhteiskunnasta tulee, niin kirkko menettää uskottavuutensa pikku hiljaa tämän ajan keskellä. Siitä ei enää etsitä hengellisiin kysymyksiin vastauksia, vaan se saa sivuroolin tämän yhteiskunnan keskellä, toteaa Lehikoinen. Hän kannattaa piispainkokouksen mallia numero 2. Samalla linjoilla kirkon piispoista on Kotimaan-lehden selvityksen mukaan Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura ja Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. Mallin mukaan ”kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti. Samaa sukupuolta oleville pareille on tarjolla rukoushetki, josta piispat antoivat ohjeen vuonna 2011.”

Entä Mari Leppänen?

– Kun me puhutaan seksuaalivähemmistöistä, me puhutaan meidän lapsista,  meidän sisaruksista, meidän rippikoululaisista, meidän vanhemmista, meidän seurakuntalaisista. Meidän on tärkeä kirkossa löytää tähän kysymykseen ratkaisu.  Ja tää edellyttää meidän piispoilta erityistä johtajuutta. Henkilökohtaisesti toivoisin, että kirkossa vihitään myös samaa sukupuolta olevat parit, mutta olen valmis etsimään sellaista ratkaisua, jonka kanssa eri tavalla ajattelevat ihmiset Raamattuun perustuen, teologiallaan perustellen voivat löytää.

Mari Leppänen kannattaa siis Turun arkkihiippakunnan nykyisen piispan Kaarlo Kallialan näkemystä siitä, että kirkossa olisi kaksi eri mallia rinnakkaisessa käytössä. Tässä neljännessä mallissa kirkolla olisi kaksi virallista ja rinnakkaista avioliittokäsitystä, perinteinen ja sukupuolineutraali. Tämän mallin kannalla ovat piispoista Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala. Leppänen huomauttaa, että myös Raamatun sisällä on erilaista ajattelua avioliitosta.

– Käsitys avioliitosta ja siihen liittyvät käytännöt ovat muuttuneet vuosisatojen aikana. Nyt kysymys on siitä, että meidän ymmärrys ja tietoisuus ihmisten seksuaalisuudesta on lisääntynyt. Kun me on käyty koulua, meille kaikille on opetettu, että se (homous) on sairaus tai kirkossa on opetettu, että se on syntiä. Me tiedetään, että joka kymmenes kuuluu seksuaalivähemmistöön. Kristillinen kirkko on aina kyennyt uusiutumaan ajassa ja siinä mielessä olen levollinen tämän asian kanssa.

Tsot, tsot..

– Nyt on pakko puuttua tähän, Lehikoinen sanoo ja jatkaa: Suurin kysymys tällä hetkellä ei ole tämä avioliittokysymys, vaan se, miten seksuaalivähemmistöjä kohdellaan kirkossa. Miten kirkko voisi tarjota heille hengellisen kodin? Meidän seurakunnassa on tätä väkeä, jotka on tervetulleita. Heillä on oma vertaistukiryhmänsä. Kirkossa täytyy lähestyä tätä asiaa hengellisen todellisuuden kohdalla. Että miten me tarjotaan sanoma Jeesuksesta, joka koskettaa ja usko, joka saa vahvistusta tässä väessä? Tämä ei ole millään tavalla tasa-arvokysymys, mihin suuntaan sitä koetaan vetää kirkon sisällä.

 

Jouni Lehikoinen ja Mari Leppänen jatkavat toiselle kierrokselle Turun arkkihiippakunnan piispanvaalissa. Toinen kierros kierros järjestetään torstaina 3. joulukuuta. Tänään torstaina järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä sai hiippakuntadekaani Mari Leppänen sai 357 ääntä, Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen 327 ääntä. Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka sai 168 äntä ja Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala 152 ääntä.

Kuuntele Mari Leppäsen ja Jouni Lehikoisen välinen piispadebatti täältä.

 

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)