Kristillistä radiota tehtiin jo ennen Radio Deitä – Iltalamppu-ohjelma syttyi keskellä lama-Suomea

 

Iltalamppu on suuri Jumalan ihme. Hänen varassaan olen saanut tehdä tätä työtä kaikki nämä vuodet, toteaa Taisto Laakso. (Merja Laakso)

Radio-ohjelman ympärille luodut Iltalamppu-tilaisuudet kokosivat parhaimmillaan satoja ihmisiä. Taisto Laakso teki ohjelmaa jo paikallisradioiden kulta-aikana.

Radioevankelista Taisto Laakso Eurajoelta täytti 6. maaliskuuta 70 vuotta. 

– On suuri kiitosaihe, että tässä vielä saa olla tolpillaan ja tehdä tätä Iltalamppu-työtä, josta minulla on vielä jopa unelmia.  

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Taisto seurasi uskon tielle äitinsä jalanjäljissä. Hän tuli uskoon viisitoistavuotiaana Kokemäellä helluntaiseurakunnan ehtoolliskokouksessa 5. tammikuuta 1969. Kaarlo Toivio kastoi nuorukaisen myöhemmin Porissa, ja hänet liitettiin seurakuntaan.  

– Äitini tuli ensin uskoon Harjavallassa Mauri Liukkusen kokouksessa. Kun itse tulin uskoon, lähdin samana päivänä lättähattujunalla Poriin kertomaan kavereille asiasta.  

Taisto on aina ollut luonteeltaan ulospäin suuntautuva. Hän oli koulussakin niin sanotusti kaikkien kaveri. Se näkyi kansakoulussa siten, ettei kukaan kiusannut, vaikka hän oli helluntailaisen leskiäidin poika.  

– Kun uskoontulon jälkeen pyydettiin todistamaan ja menemään ihmisten eteen, jännitin ihan hirvittävästi. 

 

Vielä tässä iässä Jumala aukaisee uusia ovia. 

 

Taistolle ja harjavaltalaistaustaiselle Merja Laaksolle syntyi kolme lasta, ja arki vei mukanaan. Taisto teki ansiotöitä liikelahjojen myyjänä ja toimi samalla seurakunnassa vanhimmistossa, yhdistyksen hallituksessa sekä monessa muussa vastuutehtävässä. Hän sai evankelistan kutsun melko pian uskoontulon jälkeen.   

– Sen vuoksi vastuualueenani seurakunnassa oli ulospäin suuntautuva evankelioimistyö. 

Savonlinnan kesäkonferenssissa 1969 joku mieshenkilö laski kätensä rukoushetkessä Taiston olkapäälle. Mies profetoi hyvin selvin sanoin, että Jumalalla on nuorukaiselle tehtävä, joka ei ole mikä tahansa tehtävä vaan tulee olemaan hyvin erilainen tehtävä muiden tehtäviin nähden.  

– Ihmettelin tuota sanomaa monta vuotta, kunnes se alkoi toteutua yli 20 vuotta myöhemmin. Minusta ei todellakaan tullut profeettojen profeettaa, vaan sain toisenlaisen tehtävän julistaa evankeliumia.  

1990-luvun alussa Taisto kysyi Harjavallan helluntaiseurakunnan asiakokouksessa mahdollisuutta ostaa seurakunnalle ohjelma-aikaa Harjavaltaan vasta perustettuun Radio Satakieleen. Radiokanavan suostuttua asiaan Taisto kutsui koolle kuuden hengen tiimin suunnittelemaan tulevia ohjelmia.  

– Ehdoton vaatimukseni oli, etten itse tulisi olemaan äänessä vaan radiotyön päästyä alkuun jäisin pois suunnittelemaan muita evankelioimiseen liittyviä työmuotoja. 

Toisin sitten kävi. Juuri tästä työstä tulikin se erilainen työ, josta Jumala Savonlinnan konferenssissa ilmoitti Taistolle profetiassa. Lopulta hän lupautui ”ääneen”. 

– Aloimme kolmen hengen tiiminä tehdä ensin Harjavallan helluntaiseurakunnan kustantamana ja sen jälkeen lähiseurakuntien kanssa vuorotellen kustannettuja Hyvän Sanoman Kanava -ohjelmia. Niistä ensimmäinen meni eetteriin kesäkuussa 1990.  

Kolme vuotta myöhemmin Jumala alkoi voimallisesti puhumaan aivan uudentyyppisestä ohjelmasta. Taisto kertoi ideansa radion ohjelmapäällikölle, joka hyväksyi suunnitelman.  

– Sytytimme Aulis Voutilaisen kanssa ensimmäisen Iltalampun Radio Satakielessä vuonna 1993. Auliksen ja poikani Mikon jäätyä pois ohjelmien teosta jäin yksin toimittamaan Iltalamppua. 

 

Näyn pitää olla suurempi kuin mahdollisuudet. Muuten Jumalaa ei tarvittaisikaan. 

 

Monenlaiset vaikeudet ovat meinanneet vyöryttää innokkaan radioevankelistan kerran jos toisenkin. Tämän ”erilaisen tehtävän” äärellä Taisto on huokaillut monesti, että miksi Herra valitsi juuri hänet tällaiseen hommaan. 

– Jos joku tätä työtä on joskus vastustanut, niin hän on hämmästyttävästi ollut riviuskova, seurakunnan pastori tai vanhin. En totu koskaan penseään, jopa vihamieliseen suhtautumiseen työtäni kohtaan. Mutta suurin osa tapaamistani uskovista, pastoreista ja vanhimmista tietysti tukee työtäni ja arvostaa sitä. 

Iltalamppu syttyi aikoinaan Suomen taloudellisen laman keskelle, jolloin maailma oli aivan erilainen kuin se on tänä päivänä. Vastaanottavaisuus hengellisille asioille ei ole Taiston mielestä kasvanut tai vähentynyt näinä vuosina, ei edes korona-aikana.  

– Ukrainan sodan myötä ihmiset ovat kyllä alkaneet pelätä entistä enemmän tulevaisuutta, mutta ajan vakavuudesta johtuvaa suurempaa hengellistä heräämistä en ole havainnut.  

2000-luvun alussa Taisto alkoi pitää Iltalamppu-tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Alkuvuosina monet salit olivat täynnä väkeä. Jopa 100–700 henkeä kokoontui pitkienkin matkojen päästä Iltalamppu-tilaisuuksiin.  

– Parasta on tietysti se, että monien pelastusta etsivien puolesta on saatu rukoilla. Ne ovat evankelistan tähtihetkiä. 

 

Aikaisemman kanavan toiminnan loppuessa Iltalamppu jäi kaksi vuotta sitten ilman radiokanavaa. Kuuntelijat toivoivat, että Iltalamppu vielä syttyisi jollain muulla radiokanavalla.  

Taistoa ihmetyttää, että vielä tässä iässä Jumala aukaisee uusia ovia.  

– Iltalampun ensimmäinen ohjelma Radio Deillä kuultiin 18.4.2022. Kanavan ohjelmakartalla Iltalamppu on varsin erilainen ohjelma, ja se on saanut häkellyttävän hyvän vastaanoton.  

Radio Dei on valtakunnallinen kanava, ja se tarkoittaa Iltalamppu-työssä sitä, että myös Iltalamppu-tilaisuuksia on pidetty eri puolilla Suomea.  

– Kuuntelijat eri puolilta maata toivovat, että vierailisin heidän paikkakunnillaan. 

Taisto on pohtinut työn lopettamista monta kertaa. 

– Pahin ”kriisi” oli 2000-luvun alussa. Olin hirmu väsynyt toiminnan huonoon kulurakenteeseen ja suunnittelin lähtöä takaisin liike-elämän palvelukseen. 

David Wilkerson piti tuolloin seminaarin Helsingissä ja profetoi eräässä yleisökokouksessa, että tilaisuudessa oli muutamia, jotka olivat päättäneet lopettaa palvelutyönsä. Taisto oli yksi heistä.  

Myöhemmin samassa seminaarissa pastori Timo Aro-Heinilä sanoi hänelle kahvijonossa ikimuistoiset sanat: ”Näyn pitää olla suurempi kuin mahdollisuudet, koska muuten Jumalaa ei aina tarvittaisikaan.”  

– Iltalamppu on suuri Jumalan ihme. Hänen varassaan olen saanut tehdä tätä työtä kaikki nämä vuodet. Se jos mikä vetää nöyräksi.  

– Kyllä näille ohjelmille on ilmeisesti kysyntää, joukkoviestinnän ja sosiaalisen median kehityksestä huolimatta. Nyt on tässä työssä loppusuora, ja kohta se elämän ruutulippukin heilahtaa. Saattaa olla, että lähdetään taivaan majoihin ”saappaat jalassa”.