Ihmisiä ja ilmiöitä: Miltä helvetti näyttää? – 700 vuotta sitten kirjoitettu kuvaus vaikuttaa yhä kristittyjen näkemyksiin Elämäntaito: Säännöllinen päivärytmi ja rutiinit tuovat vakautta ADHD-perheen arkeen

Kirpputoreilla klassikkohuonekalut viedään käsistä – epämuodikas kaluste taas ei kelpaa

 

Sisustamisen trendit vaikuttavat second hand -myymälöissäkin paljon siihen, minkälaisia kalusteita ihmiset ostavat, myymäläpäällikkö Jemina Rajamäki kuvailee. (Anssi Tiittanen)

Käytettyjä huonekaluja vastaanottavat ja myyvät kirpputorit joutuvat tämän tästä kieltäytymään lahjoituksena tarjotusta tavarasta.

Myyntiin otettavan huonekalun täytyy Fida secondhand -myymälöiden kehityspäällikkö Tiina Haimilan mukaan täyttää kaksi kriteeriä.

– Tuotteen täytyy olla hyväkuntoinen ja kiinnostava.

IK-opisto vuosisop. Neliöb. 18.-31.10.MJa

Tuotteen kiinnostavuus on Haimilan mukaan mutkikas ja kausittainenkin käsite. Tietynlaiset kalusteet eivät halpoina ja hyväkuntoisinakaan oikein löydä uutta omistajaa.

1950-70 -luvun kalusteet liikkuvat nyt hyvin.

Kodinsisustamisessa keskeistä ei ole käytännöllisyys eikä aina hyvä laatukaan. Trendit määrittelevät Espoon Leppävaaran Fida secondhand -myymälän myymäläpäällikkö Jemina Rajamäen mukaan paljolti sen, mitä ihmiset haluavat.

– Asia on näin toisaalta muissakin tuoteryhmissä, kuten vaatteissa.

– Meille annettaisiin lahjoituksena paljon esimerkiksi 2000-luvun pyökkisävyisiä huonekaluja, mutta ei niitä oikein kukaan nykyisin halua ostaa, Rajamäki kuvailee.

”Vääränlaiseksi” kalusteeksi jatkomyyntiä ajatellen päätyy suht moni kymmenisen vuotta vanha edellisen trendin edustaja.

– Tämä on tietysti lahjoittajalle kerrottava, ja onhan tilanne välillä hankala. Onneksi näitä sattuu vain silloin tällöin, Tiina Haimila sanoo.

”Nettimyynti on aivan oma markkinansa.”

Fidan noutopalvelu käy sovitusti lahjoittajan luona. Kuljettaja toteaa paikan päällä huonekalun kunnon ja tekee ratkaisun, otetaanko esimerkiksi sohva mukaan vai ei.

Myytäväksi päätyvä sohva viedään suoraan liikkeeseen. Siistimistä voidaan tehdä, mutta varsinaiseen korjaamiseen ei myymälöissä ole aikaa eikä resursseja.

– Kokemuksemme on myös se, että vaikka suomalaiset ostavat käytettyä yhä enemmän, kunnostamaan ei lähdetä. Tavaran täytyy siis olla kunnossa, jotta sen joku ostaa.

– Emme myöskään voi juuri varastoida huonekaluja, vaan ne viedään heti vastaanottavaan myymälään, Haimila kuvaa prosessia.

Tavaran kotinoudosta saattaa kulua pari tuntia, kun se jo on hintalapun kanssa myymälätilassa uutta omistajaa odottelemassa.

 

Kalustemyynnin toinen puoli on halutut trendihuonekalut, jotka lähes kirjaimellisesti viedään käsistä.

– Suomalainen huippudesignereiden, kuten Ilmari Tapiovaaran tai Alvar Aallon tuotteet, menevät hetkessä. Saamme välillä todella arvokkaita kalusteita lahjoituksina, Tiina Haimila sanoo.

Jemina Rajamäkikin toteaa, että joa ja kun pöytäryhmä tai sohva sitten lähtee liikkeelle, yksittäinen kauppa voi olla isokin.

– Kyllä saatu rahasumma on useimmiten suuri verrattuna esimerkiksi vaatteeseen.

Rajamäki arvioi, että Fida Leppävaaran myynnistä alle kymmenen prosenttia tulee huonekaluista.

Juuri nyt tuntuvat olevan pinnalla 1950-70 -lukujen kalusteet.

– Kotiaan laittavat nuoret eivät ole itse eläneet sillä aikakaudella, ja siitähän trendit syntyvät, Tiina Haimila naurahtaa.

– Vanhat huonekalut on toisaalta usein tehty nykyhuonekaluja kestävämmistä materiaaleista. Ostajat osaavat arvostaa hyvää laatua.

Jemina Rajamäen mukaan rottinkikalusteet ovat nyt pinnalla.

– Rottinkia saatetaan ostaa hieman huonokuntoisenakin.

 

Haimilan mukaan on rohkaisevaa, että suomalaiset ylipäätään haluavat yhä enemmän kierrättää ja ostaa käytettyä tavaraa.

– Ymmärretään, että vanhallakin on arvo.

Trendi tukee second hand -ideaa, ja myymälöiden tuotolla mahdollistetaan kehitysyhteistyötä.

Hyväntekeväisyys-secondhandin yksi ”kilpailija” on kuluttaja, joka myy tuotteen eteenpäin itse verkossa.

– Nettimyynnin myötä on syntynyt käytännössä kokonaan uusi käytetyn tavaran markkina, Tiina Haimila sanoo.

Fida saa silti edelleen paljon tavaraa – tavanomaisesti hyväkuntoisena, puhtaana ja siististi pakattuna.

– Monet lahjoittajistamme ovat pitkäaikaisia kanta-asiakkaitamme. Vaikka he saisivat itse myytyä jonkin arvokkaan esineen, he tekevät valinnan lahjoittaa sen hyvään tarkoitukseen, Haimila kiittelee.

 

”Emme voi vain tyhjentää kuolinpesiä”

 

Kuolleen henkilön omaisilla on yleensä jonkin verran haasteita päästä eroon omaisensa kodintavaroista, joille ei perhepiirissä ole käyttöä. Tällöin soi myös usein second hand -toimijoiden puhelin.

Kehityspäällikkö Tiina Haimilan mukaan lahjoittavia kuolinpesiä on ainakin kahdenlaisia.

– Toiset sanovat, että viekää kaikki, toiset taas, että ottakaa se mitä hyväksi näette.

Käytännössä Fidan täytyy aina tapauskohtaisesti arvioida, mitä tavaraa se ottaa vastaan lahjoituksena.

– Pyrimme aina siihen, että pääsemme etukäteen katsomaan ja arvioimaan, mitä olemme saamassa. Pelkästään sitä emme voi tehdä, että tulemme kuorma-autolla ja tyhjennämme asunnon. (AT)

 

Aiheet