Lähetystyö: Lähellä Jeesusta viisi vuosikymmentä – tärkeintä lähetysjärjestölle ei ole lähetystyö vaan evankeliumi Ihmisiä ja ilmiöitä: Tekoäly nyt ja tulevaisuudessa

Kirkolliskokousvaalien ehdokasasettelu päättyi perjantaina

 

Kirkolliskokousedustajat ryhmäkuvassa toukokussa 2016. Kuva: Aarne Ormio/Kirkon kuvapankki

Helmikuussa 2020 järjestettävien kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalien ehdokasasettelu päättyi tänään 15.11.2019 klo 16.

Valitsijayhdistysten jättämät ehdokaslistat ovat hiippakuntien tuomiokapituleissa. Kirkon viestintä lisää alustavat tiedot kirkolliskokousvaalin ehdokkaista vaalien verkkosivuille sitten, kun tiedot on saatu hiippakunnista. Vaalilautakunnat laativat viralliset ehdokaslistojen yhdistelmät 15.12. Tällöin ehdokkaat saavat myös numerot.

Ehdokkaat esittäytyvät Ehdokasgalleriassa

Kirkon viestintä avaa tammikuussa 2020 kirkolliskokousvaalien ja hiippakuntavaltuustovaalien ehdokkaille Ehdokasgalleria-verkkosivuston, jossa ehdokkaat voivat esittäytyä ja kertoa, miksi ovat lähteneet ehdolle vaaleissa.

Karas-Sana Neliöb. 18.-24.3.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 11.2.2020. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita.

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Pappisjäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit. Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet.

Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.

Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2020–30.4.2024.