Kansanedustaja Ilkka Kantola: En olisi eronnut piispan virasta ilman mediaa

 

Ilkka Kantola puhui arkkipiispanvaalipaneelissa Turussa 13. joulukuuta. Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja

Kansanedustaja Ilkka Kantolan mukaan kirkon työntekijät joutuvat kohtaaman työssään vähättelyä, joka täyttää syrjinnän tunnusmerkit. Kantola paljasti Radio Dein tentissä, ettei olisi eronnut piispanvirasta ilman median luomaa painetta.

Mediahässäkkä oli se keskeinen syy siihen, että päätin erota virasta. Sain silloin viestejä, joissa minulle sanottiin hyvin suoraan, että jos rakastat kirkkoasi, niin eroat, sanoi kansanedustaja  Ilkka Kantola Radio Dein arkkipiispanvaalitentissä keskiviikkona.

Kantola erosi vuonna 2005 Turun arkkihiippakunnan piispan virasta, kun hänen avioeronsa sekä avioliiton ulkopuolinen suhteensa nousivat julkisuuteen. Kantolan mukaan hän olisi jatkanut virassa ilman median luomaa painetta.

Dei Neliöb. 4.-7.3.

– Ymmärrän sen vaatimuksen, joka silloin minuun kohdistui, ja ajattelin myös itse niin, että kirkon kannalta on selvintä, ettei lähdetä tässä tilanteessa taistelemaan paikasta piispana vaan lähden muihin tehtäviin.

Turun piispan tehtävät vaihtuivat kansanedustajuuteen vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Kantola äänestettiin Arkadianmäelle SDP:n kansanedustajana. Seuraavana vuonna hänet valittiin demarien varapuheenjohtajaksi.

Nyt Ilkka Kantola on ehdokkaana evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispanvaalissa, jonka ensimmäinen äänestyskierros järjestetään kahden viikon kuluttua, 8. helmikuuta.

Sosiaalisen median perusteella piirtyy kuva, jonka mukaan osa valitsijoista pitää Kantolaa edelleen sopimattomana piispanvirkaan yli kymmenen vuoden takaisten tapahtumien takia. Kantola sanoo ymmärtävänsä kritiikin.

Ymmärrän hyvin, että pidetään sopimattomana, mutta sitten voi miettiä myös, että onko meillä mahdollisuus tulkita ihmiselämää ja myös piispan elämää toisesta näkökulmasta. Tässä olen totta kai täysin valitsijoiden armoilla, niin kuin sanotaan. Armo on tässä ihan oikea sanakin, kommentoi Kantola Radio Deissä.

– Minulla ei ole mitään syytä puolustaa menettelyäni tai ajatella, että heidän tulisi ymmärtää minua. He katsovat sitten, mitä piispan ihmisyyteen on mahdollista kuulua.

Jos valitsijoilta löytyy arkkipiispanvaalissa armeliaisuutta ja luottamusta, Kantola aikoo tällä kertaa pysyä piispanvirassa loppuun saakka. 

Minulla on työuraa 7-8 vuotta jäljellä ennen kuin eroamisikä tulee vastaan. Ajattelen, että jos tuohon tehtävään valitaan, niin se olisi sitten eläkevirka.

”Katsotaanko, että politiikkaan lähtenyt kirkon mies ei ole kelvollinen kirkon mies”

Poliittinen ura voi olla Kantolalle vaalissa joko rasite tai meriitti, arvioitsijasta riippuen. Edellisen kerran kansanedustajataustainen ehdokas on valittu arkkipiispaksi neljäkymmentä vuotta sitten, kun valtakunnanpolitiikassa Liberaalisen kansanpuolueen parlamentaarikkona toiminut Mikko Juva valittiin tehtävään.

Kansanedustajana Kantola on työskennellyt muun muassa hallintovaliokunnassa, joka käsittelee kirkollisia asioita. Myös sivistysvaliokunnan jäsenenä hän on saanut kirkollisia kysymyksiä pöydälleen.

Demarien jäsenkirja nosti Ilkka Kantolan vuosikymmenen alussa puheenjohtajaksi Yleisradion hallintoneuvostoon. Puheenjohtajan tehtävässä Kantola teki aloitteen Ylen hartausohjelmien avaamisesta myös muiden uskontojen edustajille. Aloite hyväksyttiin hallintoneuvostossa, minkä seurauksena Koraania luettiin Ylen radiokanavilla.

  Työ on antanut perspektiiviä kirkon aseman hahmottamiseen yhteiskunnassa. Monet verkostot, jotka syntyvät pitkällisen työn kautta valtiopäivillä ministeritason virkamiehistöön ja poliittisiin päättäjiin ovat varmasti sellainen resurssi, jonka merkitystä kannattaa miettiä, kehotti Kantola Radio Dein tentissä.

Kantola korostaa, ettei ollut demarien keksintö kutsua häntä ehdokkaaksi arkkipiispanvaaliin.

– Totta kai toinen puoli on se, että katsotaanko, että puoluepolitiikkaan lähtenyt kirkon mies ei ole enää kelvollinen kirkon mies, koska katsotaan, ettei hän voi olla puoluepoliittisesti sitoutumaton. Mutta näinhän meillä tasavallan presidenttiäkin valitaan poliittisista taustoista. Yleensä käy niin, että presidentti sitten korostaa poliittista sitoutumattomuuttaan ja sitä, että hän on koko kansan presidentti.

– Itse ajattelen niin, että jos minut arkkipiispaksi valitaan, niin totta kai olen koko kansan tai koko kirkon arkkipiispa enkä sosiaalidemokraattien arkkipiispa yksinomaan.

”Voi puhua syrjinnästä”

Demarikansanedustajan mukaan kirkko ei näytä parlamenttityöhön verrattuna ollenkaan niin auvoiselta työpaikalta kuin äkkiseltään voisi kuvitella.

– Eduskuntatyöstä puuttuvat sellaiset pelit kokonaan, joissa olisi merkkejä hengellisestä väkivallasta tai sen tyyppisestä ihmisen ahdistamisesta, jossa hänen hengellinen statuksensa tai uskonnollinen kuntoisuutensa olisi jotenkin kyseenalaistettavissa.

– Seurakuntatyössä ja kirkon työssä on piirteitä, jotka kuormittavat ihmisiä, ahdistavat heitä ja kyseenalaistavat heidän moraalisen vakaumuksensa sekä uskonnollisen kuntoisuutensa. Siitä olisi tietysti päästävä eroon.

Radio Dein arkkipiispanvaalitentissä Kantolalta kysyttiin täsmennystä siihen, mitä ”hengellinen väkivalta” tai ”ahdistelu” kirkon piirissä tarkkaan ottaen on.

– Ne ovat peiteltyjä viestejä – tai voi puhua ehkä pikemminkin syrjinnästä: ”Kun ajattelet noin, niin et kelpaa meidän joukkoon.” Tämän tyyppistä torjuntaa, väheksyntää ja ulkopuolelle työntämistä, joka kokemuksena voi olla hyvin rankkaa, kun on kysymys kuitenkin henkilökohtaisesta Jumala-suhteesta ja sen kunnioittamisesta, Kantola vastasi.

Keskiviikkona 31.1. klo 9 Radio Dein arkkipiispanvaalitentissä on äänessä Porvoon piispa Björn Vikström. Uusinta klo 13 ja sunnuntaina 4.2. klo 20.

Radio Dein arkkipiispatentit kuunneltavissa netissä

Kuuntele, mitä Ilkka Kantola vastasi kysymykseen, puhutaanko kirkossa liikaa vai liian vähän Jeesuksesta:

 
Dei, aamuvirkut, artikkeliban 7.2.- (2/2)