Kanadalainen Jonathan Puddle: Itsensä rakastaminen ei ole itsekkyyttä

 

– Joskus keho tarvitsee vain vettä ja lepoa, niin ahdistus väistyy. Joskus sisällämme aktivoituu pelko, jonka juuret on kaukana lapsuudessa. Sen sijaan, että painaisi pelon alas, voikin huomioida ja ymmärtää tuota pelokasta osaansa, Jonathan Puddle sanoo.

Aiemmin Jyväskylässä asunut kirjailija, pastori ja podcastaaja Jonathan Puddle tulee Suomeen toukokuussa. Hän pitää päiväseminaarinsa ”Opi rakastamaan itseäsi niin kuin Jumala rakastaa sinua” Helsingissä 6.5. ja Jyväskylässä 13.5.

Puddlen yhteys Suomeen juontaa juurensa hänen vaimonsa Maijan syntyjuuriin. Vuonna 2006 he päättivät yhdessä vierailla Suomessa, ja kuinka ollakaan: vuotta myöhemmin he muuttivat Jyväskylään.

– Yksinkertaisesti rakastuin Suomeen. Rakastan saunaa, ruisleipää ja karjalanpiirakkaa – jopa mämmiä – rauhallisia koivumetsiä ja luontoa ylipäätään, ja tietenkin suomalaisten rehellistä tapaa olla oma itsensä. Ja kun tajusin suomalaisten innon metallimusiikkiin… olin löytänyt heimoni, Jonathan kertoo naurahtaen.

Dei, retroäijät, neliöb. 9.-15.7.

– Asuimme lopulta seitsemän vuotta Suomessa. Tuona aikana kolme neljästä lapsestamme syntyi ja vaimoni valmistui opettajaksi yliopistosta. Nyt voin rehellisesti sanoa, että toinen kotini on Suomessa.

Aika oppia rakastamaan itseään

Itsensä rakastaminen linkitetään helposti itsekkyyteen, mutta siitä ei seminaarissa ole kyse. Jonathan Puddle on itse käynyt läpi hengellisen erämaajakson, työnarkomanian ja läheisriippuvuuden, joka lopulta johti totaaliseen uupumukseen ja vuosia kestäneeseen ahdistukseen ja masennukseen.

– Neljä vuotta sitten koin, että minun olisi aika oppia rakastamaan itseäni. En tiennyt mitä se tarkoitti, tai pitäisikö kristityn edes rakastaa itseään. Jouduin toteamaan Jumalalle rukouksessa, että hänen täytyy opettaa minua, Jonathan muistelee

– Aloin tutkia Raamattua, ja yllättäen sieltä alkoi nousta esiin erilaisia kohtia: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Eihän kukaan vihaa ruumistaan, vaan jokainen ravitsee ja vaalii sitä. Varjele sydämesi. Ja monta muuta. Ymmärsin, että Raamatussa Jumala ikään kuin olettaa meidän rakastavan itseämme.

Pastorin omassa elämässä, niin kuin monen meistä, ei tuo rakkaus ollut kovinkaan todellista. Päin vastoin, oma sisäinen ääni oli usein ankara ja vaativa, ja elämä sen mukaista. Jonathan pelkäsi opettavansa saman lapsilleen, vaikka rakastikin heitä yli kaiken.

– Aloin kohdelle itseäni pikkuhiljaa eri tavalla, siten kuin haluaisin lasteni kohtelevan itseään. Vähitellen kaikki muuttui, koko elämäni ja suhteeni ihmisiin ja Jumalaan. Se ei ollut itsekkyyttä vaan osallisuutta siihen rakkauteen, jota Jumala jo tuntee minua, luotuaan, kohtaan, Jonathan summaa

– Muutokset on usein pieniä: miten puhut itsellesi, mitä sanoja käytät? Puhuisitko lapsellesi tai ystävällesi niin? Tai jos lapsesi on kipeä, pakotatko hänet kouluun vai hoivaatko häntä? Entä kun itse olet kipeä?

Sisäisen lapsen kohtaaminen ja rakastaminen

Jonathanin mukaan kyse on myös tarpeista: miten pysähtyä kysymään mitä minä nyt tarvitsen?

– Joskus keho tarvitsee vain vettä ja lepoa, niin ahdistus väistyy. Joskus sisällämme aktivoituu pelko, jonka juuret on kaukana lapsuudessa. Sen sijaan, että painaisi pelon alas, voikin huomioida ja ymmärtää tuota pelokasta osaansa.

– On neurologisesti täysin totta, että esimerkiksi kuusivuotiaana koettu traumaattinen kokemus tai vaikkapa vain hetki, voi jättää osan aivoista jumiin tuolle kuusivuotiaan tasolle, Jonathan Puddle huomauttaa.

– Tiedätkö mitä? Raamatun mukaan lapset rakastivat Jeesusta ja Jeesus ei koskaan käännyttänyt lapsia pois. Me voimme turvallisesti viedä kuusivuotiaan minämme kokemukset Jeesukselle, hän toteaa iloiten.

Jonathan Puddlen nelivuotisesta matkasta itsensä rakastamiseen ja itsemyötätuntoon on syntynyt kirja ”You are enough”. Nyt Jonathan haluaa mahdollistaa suomalaisille teeman käsittelyn turvallisesti kasvotusten päiväseminaarissa.

Kenet erityisesti haluaisit kutsua seminaariin?

– Jos olet usein ankara itsellesi, autat muita aina mutta koet jääväsi itse paitsi. Tai jos tiedät Jumalan rakastavan, mutta olet silti ahdistunut ja hengellisyys tuntuu pinnalliselta. Tai jos tunteet ovat sinulle vaikeita.

– Mukaan voi tulla kuitenkin ihan vain kasvamaan ja nauttimaan Jumalan rakkaudesta, Jonathan summaa hymyillen.

Teksti: Sanna Myllärinen