Kaksi kolmesta kansanedustajasta kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon – ateisteiksi itsensä luokitteli yli sadasta vastanneesta vain kolme

 

Usein kristinusko viakuttaa eduskunnan päätöksissä taustalla

Helsingin Sanomat julkaisi tänään sunnuntaina uutisen uusien kansanedustajien uskonnollisista vakaumuksista. Kyselyyn vastanneista 112 kansanedustajasta peräti 92 kertoi kuuluvansa johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.

Vasta valitun uuden eduskunnan tulevalle vaalikaudelle tulee mahtumaan monia kiperiä kysymyksiä. HS selvitti, vaikuttavatko kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset heidän tekemiinsä poliittisiin päätöksiin. Merkittävää uudessa hallituksessa on se, että sen kolmesta puolueesta kahden johdossa on tunnustuksellinen kristitty – Sipilän tausta on lestadiolaisessa Rauhan sana -herätysliikkeessä ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on katolilainen. Kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin tiedetään kuuluvan valtakirkkoon, mutta hänen vakaumuksensa ei ole tullut julki.

Kristinusko vaikuttaa – näkyvästi tai taustalla

Kyselyn mukaan hieman yli puolet kyselyyn vastanneista kansanedustajista katsoi, että uskonnollinen vakaumus ei vaikuta heidän poliittiseen päätöksentekoonsa. Kuitenkin uskonnon vaikutus näkyy politiikassa väistämättä

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

– Poliitikot eivät välttämättä edes ymmärrä, että heidän päätöksensä kumpuavat uskonnollisesta maailmankuvasta, kiteyttää vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.

Usein kristillinen usko tulee politiikkaan mukaan samankaltaisten arvojen myötä.

– Kristillisellä uskolla ja sosiaalidemokraattisella aatteella on samanlainen arvomaailma – pidetään huolta heikommista, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kaveria ei jätetä – joten kristillisyys tulee kuin automaattisesti politiikkaan mukaan, vaikka sitä ei erikseen ajattelekaan, vastaa demarien Eeva-Johanna Eloranta.

Yksi uskonto, monta kirkkokuntaa

Eduskunnassa evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi ovat edustettuna monet muut kristilliset kirkkokunnat tai herätysliikkeet. Helluntailaisiksi ilmoittautui kyselyyn vastanneista 112 kristitystä kansanedustajasta viisi, ortodokseiksi itsensä määrittelee kolme vastaajaa ja katolilaisiakin löytyy yksi. Luterilaisista kansanedustajista, joita vastanneista on 75, kolme on vanhoillislestadiolaisia, kaksi rauhansanalaisia, yksi viidesläinen ja yksi körtti. Tämän lisäksi kristillisdemokraattien uusi kansanedustaja Antero Laukkanen on vapaisiin suuntiin kuuluvan Majakka-seurakunnan pastori.