Juha Tapio asettui pienen ihmisen puolelle – ja kelpuutti levylleen myös Jumalan

 

– Vaikka lauluntekeminen on minulle arkista työtä, niin joku syntymän ihme siinäkin on. Kyllä joskus rouvalla ovat herahtaneet kyyneleet silmiin siitä, että nyt syntyi jotain uutta – tyhjästä syntyi jotain. Se on itsellekin aika syvällinen armon kokemus; vielä minulle tämäkin annettiin, sanoo Juha Tapio. Kuva: Antti-Jussi Savolainen

– Tämä maa on täynnä taipumattomia sydämiä ja hienoja huomaamattomia ihmisiä, jotka kantavat urheasti sen osan, mikä heille on annettu. Se on meillä jokaisella oma, mutta samalla se on yhteinen, kuvaa suomaisuutta lauluntekijä Juha Tapio.

Juha Tapiosta kuoriutuu 15. helmikuuta julkaistavalla uudella albumilla yllättäviä piirteitä. Laulaja-lauluntekijä asettuu teksteissään pienen ihmisen puolelle, kantaa huolta syrjäytymisvaarassa olevista sieluista ja tuntee riipaisun sydämessään niiden puolesta, jotka ovat jäämässä sivuun hyväosaisen Suomen juhlapöydistä. Jumalakin levyllä mainitaan.

Mieleen tulee ylistarolainen versio New Jerseyn maisemissa samoihin teemoihin amerikkalaisesta näkökulmasta pureutuvasta laulaja-lauluntekijä Bruce Springsteenistä. Hänkin on ollut suurten estradien esiintyjä, jonka perusvire on silti juurevan pelkistetyssä mies ja kitara -perinteessä. Ja joka artistina kaipaa kerta toisensa jälkeen lähelle yleisöään, pienille ja intiimeille esiintymislavoille.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

– Levy on paluu juurille, sellainen erikoisluomuviljelmä. Tässä ei ole yritettykään tehdä yhtään singleä tai hittiä. Mitään laulua ei ole sovitettu tai ajateltu sitä varten, kuvailee Juha Tapio helmikuussa ilmestyvä Pieniä taikoja -levyään.

Radio Dei tarjosi tänään torstaina kuulijoilleen ensisoitossa maistiaisia neljäntoista laulun pitkäsoitolta ja kutsui artistin avaamaan uusimpien taikojensa saloja. Niitä Juha Tapio aikoo avata eri tavalla kuin vuosiin: Konserttikiertueella, joka jalkautuu pienille ja intiimeille esiintymislavoille. Siis lähelle yleisöä vastakohtana viime vuosilta tutuksi tulleille areenakonserteille.

–  Nykyään tehdään niin paljon puleerattua musaa. Studiotekniikka on viety niin pitkälle, että kaikki voidaan korjata. Tämän levyn juttu on olla viilaamatta. Tämä rönsyilee ja saa rönsyillä. Se kauhistuttaa ja riemastuttaa yhtä aikaa. Olo on paljas – ja se tuntuu hyvältä.

Pieniä taikoja -levyllä on neljätoista kappaletta. Nykyisen musiikkibisneksen mittapuun mukaan poikkeuksellisen monta. Syy on yksinkertainen. Levyn tuottaja Edu Kettunen totesi, että yhtäkään lauluista ei saa tiputtaa albumilta pois.

”Parasta maanpuolustusta on lähimmäisyys, ja se että kaikki ovat mukana.”

Juha Tapio kiistää, että hänellä olisi rönsyilevällä uudella levyllään mitään tiettyä viestiä. Kaikesta huolimatta yksi teema laulu laulun jälkeen nousee levyltä esiin: ihmisyys ja huoli vaikeisiin tilanteisiin ajautuneiden kanssaihmisten pärjäämisestä.

Aiheesta keskusteltaessa eteläpohjalaislähtöinen lauluntekijä innostuu siinä määrin, että hänet olisi helppo kuvitella pitämässä poliittista vaalipuhetta.

– Kyse on siitä, että vaikka meillä Suomessa asiat ovat äärettömän hyvin, meillä on myös paljon ihmisiä, jotka kokevat, etteivät pääse mukaan: ”Minulla ei ole merkitystä.” Tai ajattelevat: ”Minun tulevaisuudenhaaveillani ei ole mahdollisuuksia.” Sellaiseen meillä ei ole varaa.

Juha Tapion mukaan kyse on siitä, miten me yhteiskunnassa ja arkisissa kohtaamisissa katsomme toisiamme: ”Kenet huomaan, kenen ohi kävelen.”

– Jo minä olen kasvanut aikana, jolloin asiat ovat olleet aineellisesti valtavan hyvin – puhumattakaan nuoremmista sukupolvista. Se työ, joka sen hyvinvoinnin eteen on tehty, on historiallisesti lähellä. Siitä huolimatta meillä on vaara, että se äkkiä unohtuu ja hyvinvointia pidetään itsestään selvänä.

– Siitä on merkkinä ajattelu, että yksilön roolina on kahmia itselleen kaikki se hyvä, mikä vain on mahdollista. Sillä tavalla me nakerramme omaa pohjaamme pois. Nyt kun ei ole sotatilaa, parasta maanpuolustusta on lähimmäisyys, ja se että kaikki ovat mukana.

Teksteissä voi nähdä jatkumoa vain vuosi sitten ilmestyneelle Kuka näkee sut -levylle.

– Tässä ajassa tarvitsemme toisiamme. Maailma hukkuu muoviin, mutta ihmisen pitää astua esiin. Sellaisena kuin ihminen on, ja sellaisena, miksi ihminen on luotu.

”Jumala-asian kanssa tuli ennakkoluuloja sekä niistä piireistä, joista olin lähtenyt, että myös niistä piireistä, joihin päädyin.”

Luominen ja Luoja kuuluvat levyn ja sen sanoittajan sanastoon. Juha Tapion ura sai alkunsa seurakuntanuorista ja gospelmusiikista. Häntä pidettiin Mitä silmät ei nää -albumin (2003) nousukiidossa outona lintuna maallisen musiikin pop- ja iskelmäpiireissä. Osa seurakuntaväestä puolestaan kaipasi lisää jeesusta laulujen sanoihin.

– Nuorena miehenä elämääni sävytti hengellinen ikävä ja kaipaus. Siitä varhaiset lauluni kertovat paljon. Sitten tapahtuu miehistyminen ja asettuminen omille jaloilleen, jolloin elämä näyttäytyy toisenlaisena. Sitten laulutkaan eivät kertoneet enää niin paljon siitä valosta, jota kaipaan vaan asioista, joita siinä valossa näen, taustoittaa artisti omaa kehityskaartaan ja kasvukertomustaan.

– Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset hitit tulivat ja uudet areenat esiintyä ja soittaa aukesivat, Jumala-asian kanssa tuli ennakkoluuloja sekä niistä piireistä, joista olin lähtenyt, että myös niistä piireistä, joihin päädyin.

Juha Tapio myöntää, että täysin sinut hän ei kaksisuuntaisen kritiikin kanssa kyennyt olemaan, vaikka tavoitteena oli aina ainoastaan puhua ja kirjoittaa, mitä sydän sanoo.

– Kyllä siinä tuli vähän sellainen uppiniskaisen taiteilijan uhmakin sen kanssa, että en puhu näistä asioista mitään ihan vaan sen takia, koska minuun kohdistettiin ennakkoluuloja vähän joka puolelta. Ajattelin, että nämä ovat minun omia asioitani.

”Usko ei voi olla siitä kiinni, kuinka hyvin minulla on kintaat kädessä.”

Nyt platina ja kultalevyjä myynyt lauluntekijä käyttää Jumalan nimeä myös uuden levyn teksteissään.

– Uusi levy on pidäkkeetöntä. En ole kauheasti suodatellut mitään, siellä mainitaan Jumala ja Perkele. Ensimmäinen hyvinkin tosissaan ja jälkimäinen vähän humoristisessa valossa, mutta kuitenkin.

– Usko ei voi kuitenkaan olla siitä kiinni, kuinka hyvin minulla on kintaat kädessä. Jos se olisi siitä kiinni, niin niitäkään rippeitä ei olisi. Minun uskonelämäni syvin hetki on ollut, kun rukoilin joskus: ”Huomaatko, Jumala, en enää usko Sinuun.” Välittömästi sen jälkeen ajattelin, että minähän kerroin senhetkisen epäuskoni juuri Hänelle. Tajusin, että usko ei ole tietoisissa päätöksissäni.

Juha Tapio sanoo usein kohtaavansa ihmisiä, jotka kertovat haluavansa uskoa, mutta toteavat samalla etteivät oikein osaa.

– Ymmärrän heitä hyvin. Itse olen kokenut saman niin päin, että ”Usko on mennyt”, mutta en silti osaa olla uskomatta. Se on asia, joka on minusta riippumatta, ja pohja koko elämälle. Elämäni on tällaista, en voisi kuvitella eläväni toisin.

Uudelle levylleen Juha Tapio on kelpuuttanut virsiä ja hengellisiä lauluja sanoittaneen Anna-Mari Kaskisen sanoittaman ja gospelpiireissä tunnetun Lasse Heikkilän säveltämän Minä rakastan sinua -laulun. Juha Tapio tulkitsi kappaleen ensimmäisen kerran vuosituhannen alussa ilmestyneellä Lauluja elämän puusta -kokoelmalevyllä.

– Aluksi olin vähän tutkalla, että eihän minulla edes ole kyseistä laulua, miksi sitä minulta toivotaan. Sitten tajusin, että tämä on se vanha levylle laulettu laulu.

–  Laulu on hieno ja myös lahja ihmisille, jotka ovat vuosien varrella minulta paljon sitä toivoneet.

”Kun ajattelee oikeasti niitä asioita, jotka ovat onnen avaimia, niin ne ovat enemmän pieniä häivähdyksiä siellä sun täällä.”

Juha Tapion pieniin saleihin jalkautuva konserttikiertue on myyty loppuun, vaikka yleisöä ei ole kuullut uudelta levyltä vielä nuottiakaan. Menestyksestä huolimatta kiertäminen saa artistin mukana jäädä hyväksi toviksi kuluvan vuoden jälkeen.

– Haluaisin tehdä tätä vielä pitkään, eläkeikään ja vielä pidemmällekin, jos vain Luoja suo ja terveys sallii. Siksi olen ruvennut miettimään, että työtä on pakko alkaa rytmittää. Jos käyn joka vuosi Hämeenlinnassa viisi kertaa, niin jossain vaiheessa voi olla, että joko minä tai yleisö kyllästyy.

Toinen syy löytyy Hämeenlinnaa lähempää, kotoa Tuusulasta.

– Kun pojat kasvat, niin haluan olla läsnä. Voin tehdä musiikkia ja äänittää, mutta en kierrä.

– Vaikka olen satsannut hirveästi musiikin tekemiseen ja saavuttanut asioita, kun ajattelee oikeasti niitä asioita, jotka ovat onnen avaimia, niin ne ovat enemmän pieniä häivähdyksiä siellä sun täällä. Niistä koostuu elämän rikkaus ja myös kiitollisuus.

Juha Tapion vierailu torstaina 31. tammikuuta 2019 Radio Dein Herätys!-aamulähetyksessä on katsottavissa videotallenteena Radio Dein Facebook-sivulla.

 

Aiheet