Historioitsija Tom Holland: Kulttuurimme on kultakala ja kristinusko vesi, jossa uimme

 

Tom Holland on kirjoittanut palkittuja historiateoksia muun muassa Rooman valtakunnasta ja persialais-kreikkalaisista sodista. Kuva: Charlie Hopkinson

Tom Hollandin mukaan kristinusko on vaikuttanut länsimaiseen kulttuuriin niin syvästi, ettemme useinkaan huomaa sitä.

Ilman kristinuskoa meillä ei olisi ajatusta kaikkia koskevista ihmisoikeuksista, modernia tiedettä, käsitystä maallisen ja uskonnollisen elämänpiirin jaottelusta tai vaatimusta uudistaa yhteiskuntaa jatkuvasti. Tätä mieltä on palkittu englantilainen historioitsija Tom Holland, jonka viime vuonna julkaistu kirja Dominion – The making of the Western Mind (Hallinta – Länsimaisen mielen synty, Little, Brown 2019) on herättänyt vilkasta keskustelua ympäri maailman.

Kristinusko on vaikuttanut länsimaiseen kulttuuriin enemmän kuin moni haluaisi ajatella. Mutta sekin on Hollandin mukaan liian laimeasti sanottu.

– Ajattelen, että kristinusko on pohjimmiltaan länsimainen kulttuuri. Tai, kulttuurimme on kultakala ja kristinusko on vesi, jossa uimme, Tom Holland kuvaa haastattelussaan Uusi Tie -lehdelle.

Niinpä jopa monissa kristinuskoa ja kirkkoa kritisoivissa aatteissa on nähtävissä kristillisen maailmankuvan vaikutus. Kun uusateistit varoittelevat uskonnon vaaroista, he tallaavat tietyssä mielessä samoja jalanjälkiä uskonpuhdistajien kanssa, kun nämä arvostelivat keskiaikaisen kirkon väärinkäytöksiä. Kun uusateistit julistavat kaikille kuuluvaa ateismin ilosanomaa, he seuraavat kristinuskon universaalia lähetyspyrkimystä johdattaa koko maailma pimeydestä valoon.

Hävytön ajatus, joka mullisti maailman

Lähes kaikkialla länsimaissa on omaksuttu uskomus siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikille kuuluvat ihmisoikeudet. Tom Hollandin mukaan taustalla on kristinuskon peruskertomus, jonka mukaan Jumala kärsii häpeällisen ja tuskallisen orjan kuoleman. Antiikin roomalaisissa ja kreikkalaisissa kertomuksissa jumaluus kuului voittajille, sankareille ja kuninkaille. Heidän ilonsa oli kiduttaa ja ristiinnaulita vihollisiaan, ei tulla kidutetuksi ja ristiinnaulituksi. Se, että Jeesusta kärsimyksen jälkeen palvottiin Jumalana, oli kaikkialla antiikissa täysin hävytön ja irvokas ajatus.

Kuitenkin se sanoma levisi ja mullisti länsimaisen maailman. Se vaikutti sairaalalaitoksen syntyyn ja lopulta myös orjuuden kieltämiseen.

– Kappadokialaiset kirkkoisät kirjoittivat 300-luvulla siitä, että meidän tulee pitää huolta sairaista ja köyhistä, koska Kristus valitsi elää köyhän elämän ja kuoli orjan kuoleman. Gregorius Nyssalaisella ja Basileios Suurella, joka perusti sairaaloita, esiintyy ajatus siitä, että kärsivät ovat tietyssä mielessä lähempänä Jumalaa, koska Jumala päätti tulla orjaksi.

Toinen kulmakivi on juutalaisuudesta peritty usko siihen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Koska jokainen ihminen on Jumalan kuva, hänen arvonsa on loukkaamaton. Hollandin mukaan Paavalin sanat siitä, että Kristuksessa Jeesuksessa ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei miestä eikä naista, ei orjaa eikä vapaata, ovat ihmisoikeuksien kulmakivi.

Onko kristillisestä perinnöstä sitten mahdollista rimpuilla eroon ollenkaan? Entä mitä historioitsija itse ajattelee Jumalasta? Lue lisää Uusi Tie -lehden haastattelusta!

 
Uusi Tie ilmainen