”He kiittävät kädestä pitäen” – Seurakuntien ruokajonoissa on jo paikoin enemmän ukrainalaisia kuin kantasuomalaisia

 

Nikita tuli Suomeen lokakuussa. Hän opiskeli kansainvälistä lakia Harkovassa. (Eero Ketola)

Ruoan jonottamisesta on tullut osa monien ukrainalaisten tavanomaista päiväohjelmaa.

Rukoushuoneen pihalle kertyy tihkusateessa ukrainalaisia, osa jo tunteja ennen ovien avautumista. Iloinen puheensorina voimistuu. Joidenkin silmiin syvä kaipuu Ukrainaan nostaa kyyneleitä. 

Kymmenien helluntaiseurakuntien ruokajonoissa on jo enemmän ukrainalaisia kuin kantasuomalaisia. Somerolla helluntaiseurakunta jakaa nykyään reilulle sadalle ukrainalaiselle ruokaa omana päivänään. 

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

– Ukrainalaisia vapaaehtoisia on jo auttamassa ruokajakelussa, Veikko Ilvonen kertoo. 

 

On hyvä, että autatte meitä. 

 

Seinäjoella Lakeuden ruoka-apu ry jakaa Seinäjoen helluntaikirkolla ruokaa viitenä päivänä viikossa. Vuodessa jaetaan lähes miljoona kiloa avustusruokaa. Avustuskäyntejä on noin 50 000. 

Yhdistyksen toiminnanjohtajan ja Seinäjoen helluntaiseurakunnan diakoniatyöntekijän Tommi Merivirran mukaan jaettavan ruuan määrä ei ole ehtynyt mutta saatavuus vaihtelee. 

– Päivittäin ruokaa hakee 150–200 henkilöä. 

Ukrainalaiset ovat jo nyt enemmistönä avuntarvitsijoissa. Uusi vastaanottokeskus Seinäjoella lisää heidän määränsä edelleen. 

 

Salon helluntaiseurakunnan diakoniatyöstä vastaava Jari Mustonen kertoo ukrainalaisten tulon olleen yllätys. Heitä alkoi tulla maaliskuussa. Marraskuussa heitä oli lapsineen jo lähes 200. 

– Ruoka on toistaiseksi riittänyt. Ukrainalaiset käyttäytyvät erittäin hyvin. He tulevat kiittämään usein kädestä pitäen. 

Jakoa edeltävän hartauden puheet tulkataan venäjäksi. Musiikkia on paljon, ja ukrainalaiset kuuntelevat mielellään. Ruokakassin lisäksi jokainen halukas saa ukrainankielisen Uuden testamentin ja muuta kristillistä luettavaa. 

Salosta tehdään yhteistyötä Operaatio Ruokakassi ry:n kanssa. Tuotteet tuodaan Turusta aamulla, lajitellaan, lasketaan ja poimitaan pöydiltä pusseihin noin 15 vapaaehtoisen voimin. Seurakunnan tuen avulla ostetaan muun muassa kananmunia ja margariinia. 

 

Nikita tuli Saloon lokakuussa ja marraskuussa ruokakassijakoon, jossa hänen isoäitinsä käy. Nikita on opiskellut kansainvälistä lakia ja haluaa oppia suomea mahdollisimman nopeasti. 

– On hyvä, että autatte meitä. Osa on hyvin masentuneita ja väsyneitä, hän sanoo. 

Donetskin alueelta paennut Svetlana kertoo saaneensa ruokajaosta uusia ystäviä. Sunnuntaisin perhe käy seurakunnan venäjänkielisessä tilaisuudessa. 

– Osallistuminen seurakunnan tilaisuuksiin on minulle tärkeää. Tiedän, että kaikki ukrainalaiset ovat kiitollisia siitä, että saavat täältä apua.