Hanna Salomäki: Enää yksi suomalainen neljästä ajattelee uskovansa kristinuskon Jumalaan

 

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kertoi Oulussa kirkon uudistumistarpeista tilastotietojen valossa. Kuva: Erja Taura-Jokinen

Kun kirkon kohtalonkysymyksiä puitiin Oulun tuomiokirkossa, virisi yksimielisyys siitä, että seurakuntien pitää panostaa lapsiin ja nuoriin, perheitä kuunnellen.

Faktat ovat karut, kun kirkon ”väkirikkautta” Suomessa tarkastellaan tilastotietojen perusteella.

– Länsimaissa ei saada uusia, aktiivisia seurakuntalaisia iäkkäiden tilalle eli sukupolvien ketju kirkon yhteydessä on katkennut. Romahdus on silmäänpistävää, summaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.

SRO-ARK, neliöb. 18.7.-14.8. MJa

Kirkon pitäisi panostaa lapsiin ja nuoriin perheitä kuunnellen ja pyrkiä luomaan pitkäkestoinen suhde eri sukupolviin.

– Työn pitäisi suuntautua ulos päin ja olla nykyistä tavoittavampaa digitaalisesti, luontokirkoissa ja fyysisissä tiloissa.

Kirkolla on myös haaste siinä, miten sen viesti kohtaa nykysuomalaisen, sillä enää vain yksi suomalainen neljästä ajattelee uskovansa kristinuskon Jumalaan.

Suomessa sukupolvien erot ovat voimakkaat, mutta esimerkiksi myös yli 70-vuotiaitten naisten rukousaktiivisuus on laskenut huomattavasti kymmenessä vuodessa.

Enemmistö alle nelikymppisistä ei halua itselleen kristillistä hautausta.

– Kulttuurikristillisyys murtuu ja kirkosta erotaan rahan vuoksi, tiivistää Salomäki.

Lannistavien uutisten rinnalla hyvä tieto on se, että ainakin henkisyys ja kokemuksellisuus kiinnostavat ihmisiä.

– On arvioitu, että vuonna 2060 eri uskontokuntiin kuuluu ihmisiä enemmän kuin nyt, eikä kristittyjä ole silloin yhtään vähempää. Muslimien osuus kasvaa.

Johtava asiantuntija Tomi Karttunen Kirkkohallituksen ulkoasian osastolta kertoi esimerkkejä Englannin kasvavista seurakunnista.

– Niissä on oivallettu hyödyntää paikallisuutta ja vieraanvaraisuutta. Papisto työskentelee innovatiivisesti ja motivoi seurakuntalaisia. Kasvun ajatus on priorisoitu kärkeen.

Uudet toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.

Lapsi- ja nuorisotyö on aktiivista.

Kirkkopäivillä Kirkon mission kohtalonkysymykset -tilaisuus päättyi tansanialaispiispa Andrew Gullen ja piispa Jukka Keskitalon puheenvuoroihin.

– Tansaniassa evankelis-luterilainen kirkko kasvaa hurjaa kyytiä, mutta haasteita on siinä, miten kaupunkilaiset tavoitetaan. Heidän määränsä lisääntyy koko ajan. Köyhyys on edelleen suuri ongelma – saarnoja ei jaksa kuunnella tyhjällä vatsalla, Gulle totesi.

Papit tekevät Tansaniassa ahkerasti kotikäyntejä; Suomessa vastaavaa työtapaa ei ole.

Jukka Keskitaloa puhuttelevat Tansaniassa kristittyjen ilo, laulu, nauru ja tanssi:

– Meidän kasvomme ovat vakavia liian usein. Se ei ole kutsuvaa eikä kiehtovaa.